Sähkärimme on hirsirakennusspesialisti. Tekee mielellään juuri tämäntyyppisiä kohteita kuin nämä meidän rakennelmamme. Ymmärrän tämän hyvin – sen verran kiehtova materiaali massiivipuu on.
Hirsirakennuksen sähköissä etukäteissuunnittelu on tärkeää. Seiniin porataan tarvittavat sähköreiät tehtaalla eikä niitä voi enää jälkeenpäin lisätä. Toki jos väliseinät ovat runkorakenteisia, niihin voi kätkeä sähkövetoja rakennusvaiheessakin. Kaikkia johtoja ei kuitenkaan voi väliseinissäkään vetää. Jos hirressä ei ole reikää porattuna haluttuun paikkaan, joudutaan pahimmassa tapauksessa turvautumaan pintavetoihin. Sitähän ei kukaan etenkään uuteen rakennukseen halua.
Kaikkia pistorasia yms. tarpeita on vaikea etukäteen hahmottaa. Senpä takia kannattaa teettää ylimääräisiä reikiä riittävästi. Ne kun eivät maksa mitään – koneet tekevät reiät automaattisesti. Tähänkin rakennelmaan porautimme reikiä joka nurkan molemmin puolin, ikkunoiden viereen sekä erilaisiin muihin kohtiin joihin ehkä joskus saattaisi olla mahdollista, että kenties tulisi tarve pistorasialle, katkaisijalle, valolle tai jollekin muulle laitteelle.
Sähkösuunnitelma
Tähän pieneen projektiin emme palkanneet varsinaista sähkösuunnittelijaa. Peruspohjakuvaan merkitsimme paikat, joihin halusimme pistorasiat, valokatkaisijat sekä muut tarvittavat sähkökalusteet. Sähkömiehen kanssa sitten kävimme läpi nämä tarpeemme. Hän antoi oman palautteensa, jonka perusteella hienosäädimme suunnitelmaa. Lopuksi sähkäri viimeisteli suunnitelman johdotuksilla, tarvittavilla jakorasioilla yms. sekä määritteli sähkökeskuksen sulakkeineen. Valmis dokumentti ei välttämättä ole tyylikkäin mahdollinen, mutta tähän tarkoitukseen varsin riittävä.
”Sähkösuunnitelma”
Poraus eli sahaus
Sähköreiät siis kulkevat hirsien sisällä pystysuorassa. Pistorasioita yms. varten seiniin pitää tehdä sopiviin paikkoihin reiät, joista johdot vedetään ja joihin upotetaan rasiat sähkökalusteita varten. Rasiareikien poraaminen (vai pitäisikö puhua sahaamisesta) on etenkin tällaisille amatöörille jännittävää puuhaa. Ehjän hirsiseinän rikkominen stressaa alkuun. Entä jos tehtaalla porattu hirren sisällä oleva reikä ei olekaan kohdillaan? Tai jos piirustuksissa onkin virhe ja reikä onkin vaikka muutaman sentin sivussa? Puhumattakaan siitä, etä omat mittaukset ovat menneet vikaan. Meidän tapauksessa stressiä ja virheen mahdollisuutta pienensi se, että talo seisoo pilareiden päällä. Alimman hirren alapuolelta pystyi tarkistamaan reikien paikat. Lisävarmistukset ovat kyllä aina paikallaan.
Kun oikea paikka on päätetty, rasianreikien poraaminen on suoraviivaista puuhaa:
Näillä eväin homma onnistuu. Kriittisin vaihe on alkureiän lyönti piikillä ja vasaralla. Erityisesti ensimmäisen kanssa jännittää, että osuuko edes sinnepäin.Seuraavaksi reikäsaha porakoneeseen ja menoksi.Reikäsahalla saa kerrallaan poratua vain sen minkä terän ”kuppi” antaa myöten. Reiän tekeminen on porauksen ja talttauksen vuorottelua. Tällaiseen suht ohueen (135mm) hirteen reikä tuli kahdella varvilla.Reikien teon yhteydessä tuli esiin, että rakennuksen hirret ovat todellakin painumatonta tavaraa. Keskimmäinen hirsilaminaatti on pystysuorassa ja se vaati myös talttaussunnaan kääntämistä 90 astetta.Löytyihän se hirteen tehtaalla porattu reikä. Ja juuri sieltä mistä pitikin!Vähän imurointia ja rasia on valmis johdotuksia varten. Yksi käytännön detalji on, että itse rasiat ovat hirsiseinässä erilaisia kuin runkorakenteisissa seinissä.Sähkötyöt jatkuvat tästä eteenpäin perinteisemmin eli johdotukset sekä kalusteet asennetaan väliseiniin ja kattoihin. Sen jälkeen päästään seinien levytyksiin ja katon panelointiin. Niistä lisää seuraavassa jaksossa.
Verrattuna maailman oikeasti isoihin murheisiin omat rakentamisen ongelmat ovat tietysti kovin pieniä. Toisaalta niiden korjaaminen ei vaadi perustavanlaatuisia muutoksia mihinkään elämää suurempaan. Usein vähän lisää huolellisuutta ja oikea asenne riittää.
Viime projektin yhteydessä pystyimme varauksetta suosittelemaan Kontiota. Tälläkin kertaa voimme suositella. Varauksin. Saattaa tietysti olla myös niin, että tässä matkan varrella on oppinut olemaan tarkempi erilaisten yksityiskohtien suhteen. Edelliskertaa enemmän säätöä tässä nykyisessä projektissa on joka tapauksessa ollut.
Suunnitteluun liittyviä haasteita
Hirsimateriaali ja -profiili
Pyysimme Kontiota toimittamaan meille tämän uuden rakennuksen samanlaisesta hirrestä kuin viisi vuotta sitten tehty huvilamme. Näin ainakin ohjeistimme myyjää. Erona on, että tällä kertaa materiaaliksi valikoitui mänty kuusen sijaan ja hirren profiilikin on erilainen. Meille asia selvisi siinä vaiheessa, kun hirret oli asennettu. Yksi selitys saattaa olla, että tämä uusi rakennus on toteutettu painumattomalla hirrellä kun viimeksi oli perinteisempi painuva rakenne. Päätimme joka tapauksessa hyväksyä toimituksen. Ulkopuolinen ei välttämättä eroa edes huomaa. Varsinkaan, kun rakennukset ovat väriltään tummia (mustanruskeita). Emmekä tämän takia ole unia menettäneet, mutta ei asia toisaalta mielestä poiskaan katoa.
Virhe ikkunamerkinnöissä
Kaksi erikokoista ikkunaa oli merkitty piirustuksiin samalla tunnisteella. Onni onnettomuudessa oli, että hirsiseinän aukot oli työstetty oikeiden mittojen mukaan. Ongelmaksi tulivat pielipellit. Alihankkija oli tehnyt peltilistat tunnisteiden mukaan, joten yhteen ikkunaan tuli väärät pellit. Tämä korjattiin nopeasti ja uudet pellit tulivat työmaalle parissa viikossa.
Sähköreiät
Yksi suunnitteluun liittyvä aikataulutettu ja tilaajan vastuulla oleva asia on lähettää mittakuva sähkövetoja varten porattavista hirsisienien rei’istä. Näin teimme ja edelleenkin Kontion asiakasportaalista löytyy tämä meidän tekemä piirustus. Todellisuudessa reiät on kuitenkin porattu eri paikkoihin, kun mihin ne halusimme. Määrä täsmää, sijainti ei. Tähän varmaankin löytyy joku tekninen syy, mutta asiakkaalle ei asiasta ole kerrottu. Onneksi meillä on pilariperustus, joten reikien paikkoja voi osin tarkistaa alapuolelta. Kun tiedustelin asiasta, vastaus oli, että reikien paikat pitää katsoa hirsikuvasta, eikä varsinaisesta sähköreikäkuvasta. Hirsikuvassa mitat täsmäävät todellisuuden kanssa. Enimmäkseen. Satunnaiselle sähköasentajalle voi tuottaa yllätyksen, että hirsikuvissa hirren paksuudeksi on merkitty 92mm, kun meillä 135 millinen hirsi. Tuo 43mm:n ero on riittävä, että etenkin ulkoseiniin tehtävät poraukset menevät reiästä varmasti ohi. Pitää vain toivoa, että jatkossakin kohteessa on sähköasentaja, joka aina tarkistaa asiat paikan päällä eikä vain luota piirustuksiin.
Sähköreikien paikat selviävät hirsikuvista. Seinän todellinen paksuus pitää kuitenkin ottaa huomioon.
Hirsikehän ankkurointi perustuksiin
Kontion tekemissä suunnitelmissa ohjeistettiin laittamaan perustusvaluihin lattaraudat, joihin hirret ankkuroidaan. Kyseessä on lisävarmistus sille, että esim. tuuli ei kehikkoa pääse liikuttamaan. Suunnitelmien mukaista lattarautaa ei joka rautakaupasta edes löydy ja siellä, missä sitä myydään, ei muutaman metrin pätkää ole saatavilla. Tavaraa jäi siis seuraaviinkin projekteihin.
Yllätys olikin sitten suuri, kun asentajaporukan nokkamies ensi töikseen ilmoitti lakonisesti, että ”poikki, poikki, poikki”. Näiden valuun upetettujen rautojen sijaan asentajat kiinnittivät alimman hirsikerran perustuksiin betoniruuveilla. Kuulemma nopeampi tapa hoitaa homma.
Ensimmäinen työvaihe kohteessa oli siis katkoa kulmahiomakoneella kaikki minun huolellisesti pätkimät, taivuttamat ja valuun asemoimat lattaraudat. Eikä tässä vielä kaikki. Turha ylimääräinen työvaihe toi mukanaan vahinkoriskin. Innokas rälläköijä oli jo jatkamassa katkomisurakkaansa rakennuksen keskellä oleviin kierretankoihin, joiden varaan myöhemmin asennettiin vesikattoa kannattavat pilairt. Katkominen onneksi vihellettiin poikki ja pilarit (toivottavasti) ovat tukevalla pohjalla – en voinut olla ihan vieressä tekemisiä vahtimassa.
Lattaraudat vasemmalla olevissa pilareissa.
Asennukseen ja tarvikkeisiin liittyviä ongelmia
Puutavaran laatu
Enimmäkseen Kontion toimittaman puutavaran laatu on tälläkin kertaa ollut hyvä, vaikkakin ero edelliskertaan verrattuna on selkeä. Sekä hinta- että saatavuustilanne varmasti aiheuttavat paineita. Toivottavaa olisi, että asentajat viimeistään tarkistaisivat tavaran laadun.
Oksan kohdalta haljennut kulmalista on onneksi (tarkoituksella?) asennettu talon taaimmaiseen kulmaan, jossa se vähiten näkyy. Rakennusta maalatessa ei mikään nurkka jää piiloon.
Raakapontit väärinpäin
Meillä on tässäkin rakennuksessa huopakatto. Tyypillisesti huovan alla on yhtenäinen laudoitus, raakapontti. Ko. laudan erikoisuus on, että sillä saadaan toiselle puolelle täysin tasainen pinta ja toinen puoli on höylätty ja siinä on siistit viisteet. Viisteet jäävät näkyviin räystäiden alle tai mahdollisesti avoterassin kohdalla.
Raakapontti oli nyt asennettu alkuun väärinpäin: sileä puoli alaspäin eli höylätty viistepuoli ylöspäin. Jossain vaiheessa joku oli ilmeisesti huomannut virheen ja kesken kaiken oli laudat alettu asentaa oikein. Itse huomasin tämän ulkomaalauksen yhteydessä. Metsän puoleiset räystäänaluset olivat erilaiset kuin muut. Maalasin kuitenkin kaikki räystäät loppuun asti. Illalla tein reklamaation asiasta.
Poistuimme kohteesta pariksi päiväksi ja yllätys oli suuri, kun takaisin tullessa pihalle oli levitelty enemmän tai vähemmän rikki revittyjä ja maalattuja raakaponttilautoja. Takaräystäällä hohtivat uudet laudat. Urakoitsija oli pikaisesti käynyt poistamassa väärin asennetut ponttilaudat ja korvannut ne uusilla. Ok sinänsä, että asiat hoituvat nopeasti, mutta hyvän tavan mukaista olisi informoida asiakasta, mikäli tullaan kohteeseen ja myös siitä, mitä aiotaan tehdä.
Väärinpäin olevat raakapontit oikealla, tämä tasainen sahapinta pitäisi olla yläpuolella. Pieni nyanssi on myös katkaisematta jäänyt räystään päätylauta.
Kolhittu ikkunan pielilista
Toinen peltilistoihin liittyvä ongelma on ison ikkunan vasemman reunan kolhut. Se, ovatko kolhut tulleet kuljetuksen aikana vaiko vasta asennuksen yhteydessä, on epäselvää. Joka tapauksessa ikkunoiden valmistaja lupasi hoitaa asian kuntoon. Tätä kirjoitettaessa (28.11.) ja kahden muistutuksen jälkeen asia on edelleen hoitamatta. (Edit: Lista vaihdettu uuteen 2.12.2022)
Kolhiintunut ikkunan kehys, jonka korjausta on odotettu jo kolme kuukautta.
Naulaimen huolimaton käyttö sekä ylä- että alapohjassa.
Suurin osa liitoksista tehdään työmaalla impulsssinaulaimella. Kätevä ja nopea tapa naulaukseen. Sarjatyönä tehtäessä mahdolliset virheet, kuten palkkien sivuista läpi tulevat naulat, helposti kertautuvat. Jos palkit ja liitokset jäävät piiloon, niin ei tästä enimmäkseen ole haittaa. Siis jos ja enimmäkseen. Etenkin yläpohjan villoituksen yhteydessä palkeista vinossa sojottavat terävät naulat tuovat turhaa lisähaastetta muutenkin hankalaan työhön. Samoin räystäskoteloihin tulee paitsi esteettinen haitta myös ylimääräistä vaikeuskerrointa, kun maalatessa sivellin tarttuu nauloihin kiinni ja lisäksi aikaansaa valumia.
Naulaimen käyttö ei aina ole helppoa.
Sormenjäljet hirsissä
Vaalea puupinta on herkkä tahroille ja aiheuttaa harmia etenkin, jos hirsien pintakäsittely on läpikuultava vaalea kuten meillä. Epäilemättä tässäkin suhteessa on erilaisia käytäntöjä, mutta kokemusta on nyt näistä kahdesta Kontion rakennuksesta. Edellisellä kerralla ei asentajilta sormenjälkiä seiniin jäänyt, nyt niitä oli paljon. Onneksi lähtivät hiomalla suht hyvin pois.
Sormenjälkiä hirsissä.
Työmaasahaaukset
Hirret tulevat tehtaalta mahdollisimman valmiiksi työstettyinä. Valitettavasti jää kuitenkin joitain sahauksia. jotka tehdään vasta asennusvaiheessa. Tehtaan ja työmaan jäljessä on selvä ero. Täysin samaan jälkeen ei työmaalla varmaan koskaan päästä, mutta sahankäyttäjä pystynee kyllä vaikuttamaan lopputulokseen.
Följareille ilmeisesti ajetaan asennusurat työmaalla. Tässä saha on lipsahtanut vähän sivuun. Me tulemme todennäköisesti vuoraamaan nämä palkit kipsilevyllä, mutta sen varaan ei asentaja voi laskea.
Följareiden kiinnitys
Hirsirakentamisen välttämätön riesa ovat följarit. Niitä tarvitaan, jotta korkea hirsiseinä ei nyrjähtäisi. Paras tietysti olisi, jos ko. palkit voisi piilottaa esim. väliseinien sisään. Joskus niitä joutuu jättämään näkyviin ja silloin asennuksen huolellisuus korostuu. Voisi kuvitella, että kiinnitysruuvit pystyisi samalla vaivalla laittamaan siististi kuin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Jos följärit taasen jäävät piiloon ja ovat esim. osa välisseinärunkoa, olisi suotavaa, että olisivat suorassa. Vinoon asentaminen tuottaa ongelmia eli lisätyötä, jos seinälevyjä on tarkoitus ruuvata följareihin. Näin on tilanne tässä meidän tapauksessamme.
Kuvassa lattialaudan pääty on sahattu 90 asteen kulmaan. Vinossa olevasta följarista tulee jatkossa ongelmia. Joko esteettisiä tai käytännöllisiä jos/kun palkki on osana väliseinärunkoa.Seinissä on följareitten kohdalla tällaisia ruuvinreikiä. Arvaukseni on, että ovat seurausta sahaukseen tarvittavien ohjainlautojen kiinnityksestä. Reiät toki ovat pieniä, mutta olisiko kuitenkin joku muu tapa hoitaa homma ilman, että kosketaan näkyviin jäävään hirsipintaan.
Loppukaneetit
Rakentamisessa ylipäätään ja hirsirakentamisessa erityisesti on paljon käsityötä. Jokainen rakennelma on yksilö ja olosuhteet vaihtelevat. Yksittäisen rakentajan osaaminen, keskittyminen, ammatillinen kunnianhimo jne. vaikuttavat lopputulokseen. Työnjohtaja – rakennuttajasta puhumattakaan – ei voi jokaista tekijöiden kädenliikettä olla vahtimassa. Asenne on tässäkin oleellista. Sen lisäksi että pyritään pääsemään omasta osuudesta eroon mahdollisimman nopeasti ja helposti, pitäisi miettiä, mitä vaikutusta milläkin suorituksella on työmaan seuraaviin vaiheisiin ja varsinkin lopputulokseen.
Jotta ei menisi liian negatiiviseksi, loppuun vielä tunnustusta hyvistä suorituksista. Kontion tehtaan palvelu on tälläkin kertaa ollut koko projektin ajan asiallista. Tavarat tulivat ajoissa kohteeseen, asennus sujui jopa etuajassa ja talo on tukeva sekä suorassa. Suurin osa puutteista on myös korjattu nopeasti ja asiallisesti heti, kun niistä on reklamoitu. Osa asioista on toki sellaisia, että niitä ei voi tai ei ole järkevää lähteä jälkeenpäin muuttamaan tai korjaamaan. Näillä varauksilla voimme siis edelleen suositella Kontiota.
Pienistä murheista huolimatta rakennus seisoo tehtaan asennuksen jäljiltä tukevasti paikallaan.
Vuoden 2021 projekteja olivat takapihan varasto/verstas sekä kasvihuone. Ensimmäinen tehtiin kokonaan ns. pitkästä tavarasta. Jälkimmäinen tilattiin valmiina rakennussarjana. Näistä voit halutessasi lukea lisää alkaen tästä postauksesta.
Nyt jatkamme uusien projektien merkeissä. Kuluneen talven aikana haimme luvat kahdelle uudelle rakennelmalle: rantasaunalle ja ylemmäs pihaan tulevalle talousrakennukselle. Tavoite on myöhemmin saada talousrakennuksen käyttötarkoitus muutettua vierasmajaksi. Tässä vaiheessa kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusten mukaisesti menemme kuitenkin tuolla talousrakennuksella.
Haimme siis luvat kahdelle rakennelmalle, mutta etenemme vaiheittain. Ensin keskitymme talousrakennukseen ja kun se on valmis (ainakin riittävässä määrin) jatkamme rantasaunan osalta. Resurssimme eivät riitä molempien yhtäaikaiseen toteutukseen, joten vaiheistus on tarpeen. Meillä on rannassa periaatteessa ihan toimiva sauna, joten sen kanssa ei ole niin kiire. Toisin on lisätilan kanssa varsinaisen asumisyksikön yhteydessä.
Lupakuvat
Arkkitehtimme eli Janne piirsi uudet rakennukset tyylillisesti yhteneväisiksi varsinaisen huvilan kanssa. Talousrakennus myös toteutetaan samanlaisena hirsirakennuksena – tosin vähän ohuemmasta tavarasta tehtynä. Hirsipaketin tilasimme lopulta samasta paikasta kuin itse huvilankin eli Kontiolta. Paketin toimitus ja asennus on elokuun alussa.
Rantasauna sen sijaan tullaan näillä näkymin toteuttamaan lautarunkoisena ja lautaverhoiltuna. Yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä, mutta yksi vähän erikoisempi ratkaisu on jo päätetty. Rakennelmaan tulee viherkatto. Tärkein syy tälle on, että saunan katto on huvilan isojen ikkunoiden näkymässä varsin iso elementti. Viherkatto toivon mukaan maastouttaa katon ja rakennelman. Ainakin siitä tulee parempi kuin nykyisen saunarakennuksen ruostunut peltikatto!
Alla julkisivu- ja pohjakuvat molemmista rakennelmista. Seuraavassa jaksossa pääsemmekin sitten itse asiaan eli rakennuspaikan raivaamiseen sekä perustusten tekoon.
1. Talousrakennus
Yllä olevassa kuvassa talousrakennuksen pohja sekä julkisivut. Rakennelman pinta-ala on n. 40 neliötä. Päädyn isosta ikkunasta aukeaa näkymä merelle länteen. Takaseinä pienine yläikkunoineen on naapurin suuntaan. Oven eteen on suunnitteilla terassi – kuvan portaat ovat vain mallina.
2. Rantasauna
Rantasaunan ideana on erilliset osiot itse saunalle ja saunatuvalle. Väliin jää katettu terassi. Sen mitoituksia jouduttiin kaupungin vaatimuksesta pariin kertaan iteroimaan. Rakennusmääräykset sallivat katettuja terasseja, mikäli seinien sulkema osuus on alle 50 prosentin. Muussa tapauksessa terassi lasketaan mukaan rakennusoikeuteen. Rantasaunalle sallitaan max. 30 neliötä, joten ei ole tarkoituksenmukaista käyttää näitä vähiä neliöitä terasseihin. Saunan yksityiskohtia (sienämateriaalit, ikkunoiden koot yms.) tultaneen vielä hienosäätämään.
Huvilan takapiha oli tähän asti ollut varsin vähällä käytöllä. Mitä nyt joku komposti siellä oli puutarhajätteille, mutta muuten paikassa oli lähinnä satunnaista, epämääräistä kasvustoa kuten nokkosia sekä villivadelmia. Hienoa saada alue hyötykäyttöön ja siistittyä.
Tähän samaan kokonaisuuteen liittyvästä kavihuoneesta löytyy jo oma artikkelinsa: Huone kasveille. Nyt huoltopihalle mahdollistetaan muitakin toimintoja.
Rakkaalla lapsella on monta käyttötarkoitusta: työhuone, verstas, pihavaja, varasto, huussi. Ensimmäiset sukulaiset varasivat jo pelkkien huhupuheiden perusteella vajaa myös yöpymiskäyttöön. Varsinainen monitoimirakennus siis.
Alla julkisivu- ja pohjapiirustukset. Huomaathan, että kaikki ratkaisut ovat omiin kokemuksiin ja mieltymyksiin perustuvia. Mikään virallinen taho ei ole rakenteita tarkistanut tai esim. lujuuslaskelmia tehnyt. Käytä siis omaa harkintaa, jos otat näistä mallia. 🙂
Virallisemmin sanottuna kyseessä on rakennelma. Tällä termillä Lupapisteessä lupaa haetaan. Kun suunnitellun rakennelman pinta-ala on alle 15 neliötä, siinä ei ole hormia, etäisyys rannasta on yli 40 metriä, naapurin rajaan on vähintään 4 metriä, etäisyys muista rakennelmista vähintään 8 metriä ja jos ko. rakennelmia on kiinteistöllä alle rakennusjärjestyksessä säädetyn maksimilukumäärän, anomus käsitellään kevyemmällä ilmoitusmenettelyllä. Mainitut ehdot tulivat täytettyä. Parin iteraatiokierroksen jälkeen saimme sitten positiivisen päätöksen ja projekti lähti käyntiin.
Maatöitä
Tulevan vajan ja kasvihuoneen kohdalla on kalliossa notkelma, jossa nuo mainitut rikkakasvitkin kasvoivat. Siitä piti ensin poistaa pehmeä maa-aines ja sitten tuoda tilalle mursketta. Pehmeälle ainekselle löytyi hyvä läjityspaikka aivan vierestä. Tästä oli tuplahyöty. Ensinnäkin aikaa ja rahaa säästyi, kun maata ei tarvinnut kuljettaa pois. Lisäksi saimme uusiokäyttöön tontin vähäisiä multavarantoja.
Asia, jota aina ihmettelee, on miten isolta vaikuttavat maa-ainesmäärät häviävät pienellekin alueelle. Pohjan tasaamista varten urakoitsija ajoi paikalle kasettikuorman eli 40 tonnia mursketta. Se toki riitti, mutta yhtään ei jäänyt ylimääräistä. Eläteltiin toiveita, että muutama kottikärrykuorma olisi voitu hyödyntää muualla tontillamme, mutta ei sitten tällä kertaa onnistunut.
Kaivuutyöt teki sama paikallinen yrittäjä, joka on urakoinut kohteemme muutkin maatyöt. Asiat hoituvat kummasti helpommin, kun on tuttuja tekijöitä!
Perävaunukuormallinen mursketta riitti juuri ja juuri tasaamaan pohjat rakennelmille.Tähän oli hyvä alkaa tehdä perustuksia.
Perustukset ja alapohja
Perustamisvaihtoehtoja on monia. Koska kyseessä on kevyt rakennelma, päädyimme yksinkertaiseen ratkaisuun. Tasatulle murskeelle laitoimme alimmaiseksi 400 x 400 betoniset pihalaatat ja niiden päälle pilariharkot. Kaivinkonekuski oli tehnyt hyvää työtä alustan kanssa. Se oli tiiviiksi tärytetty ja vaaterissa. Laattojen ja harkkojen asettelu oli suht sujuvaa. Rakennelman saattaminen linjaan päärakennuksen kanssa oli tietysti tarkkuutta vaativa operaatio.
Perhepiirimme arkkitehtia jälleen konsultoiden ja myös Googlelta neuvoa kysyen, alapohjan rakenteeksi tuli 48×148 kestopuiset palkistot 60:n jaolla. Jänneväli poikittain on sen verran pitkä (n. kolme metriä), että vahvistin palkistoja myöhemmin vielä muutamalla keskellä olevalla ylimääräisellä tuella. Pilariharkkojen reiät täytimme S100-betonilla, johon upotettiin alajuoksun tartunnoiksi 8 millin harjateräksen pätkät.
Betonilaatat, pilariharkot ja kestopuukehikko paikoillaan.Perustusten ja alapohjan rakenne sivulta katsottuna. Pilariharkkojen päällä on kakkosneloset lappeellaan (välissä huopakaista) ja niiden päällä 48×148 lankut. Tällä ratkaisulla saadaan siisti kehys koko perustuksen ympäri. Poikittaispalkkien asentaminenkin hoituu helposti ja ilman kulmarautoja yms. vippaskonsteja.
Runko
Seinärunko on kakkosnelosista. Tolpat ovat periaatteessa 60:n jaolla nekin, mutta aukotukset ovia ja ikkunoita varten tietysti vähän sotkevat asiaa. Asensimme runkotolpat ennen lattiapalkkeja. Kehikon sisäpuolella liikkuminen oli huomattavasti helpompaa, kun esteitä poikittaissuunnassa oli alkuun mahdollisimman vähän
Tästä alkaa rakennelma nousta. Takaseinässä ei ole ikkunoita, joten runkotolpat ovat tasavälein.Vaja hahmottuu – seinien ja katon tukirankenteet paikoillaan. Räystäiden designiin haettiin mallia päärakennuksesta. Päädyisssä oli jonkin verran nikkarointia, mutta räystäät ovat kyllä paitsi toimivat myös siistin näköiset tällä tavalla toteutettuna.
Rakennuksessa on pulpettikatto, kuten päärakennuksessakin. Kattokaltevuudeksi päätimme vähän loivemman eli n. neljä astetta. Kattotuolit ovat 48×148 palkkeja. Katteeksi tulee huopa, jonka alla on raakaponttilaudoitus. Tästä tarkemmin seuraavassa jaksossa, jossa lisäksi mukana ainakin seinien panelointia.
Torstaina 8.10. pidettiin rakennuksen lopputarkastus. Kaikki oleelliset asiat olivat kohdillaan eikä pöytäkirjaan merkitty puutteita. Vaikka elämä huvilalla ei tästä varsinaisesti muutu, tuntuu tosi hyvältä, kun saa jonkun (merkittävän) asian vietyä maaliin. Juhlan paikka siis!
Tässä pari tuoretta kuvaa ”vastavalmistuneesta” kohteesta:
Huvila sellaisena kuin se lopputarkastuksessa hyväksyttiin Terassi rima- ja teräskaiteilla varustettuna.Rekennuksella on oiva paikka rinteessä kallion päällä. Mukavasti suojassa, mutta näkymät merenlahdelle ovat silti mainiot. Sekä tämä että rantasaunan paikka olivat edellisten omistajien aikoinaan valitsemia. Sinänsä sääli, että alkuperäiset rakennukset eivät olleet eri syistä enää käyttökelpoisia.
Kuten tämän artikkelin otsikkokin vinkkaa, saaga kuitenkin jatkuu. Jokainen loppu on jonkin uuden alku. Nyt tietysti alkaa vaihe, jossa nautimme aikaansaannoksista. Mutta ei siinä vielä kaikki. Seuraavat projektit ovat jo suunnittelupöydällä. Niistä vähän ennakkoa alempana.
Aikamoinen matka tämä neljän vuoden rupeama on ollut. Aloitimme vuonna 2016 aivan nollasta. Tonttikaupat teimme silloin syyskuussa ja tilukset saimme haltuumme vuoden vaihteessa.
Alun hektinen tekeminen (suunnitelmat, kilpailutukset, rakennuslupa, rungon pystytys) vaihtui ajan mittaan rauhallisemmaksi puurtamiseksi. Urakoitsijoita on ollut matkan varrella muutamia. Etenkin sähkäri ja putkari ovat saaneet seurata projektiamme lähietäisyydeltä lähes koko matkan ajan. Heille ja kaikille muillekin kiitos hyvästä yhteistyöstä!
Usein esitetty ja sinänsä hyvä kysymys tässä vaiheessa on, että mitä tekisimme toisin, jos aloittaisimme uudestaaan. Yhtä asiaa olen yleensä korostanut. Projektin vaiheiden painotukset olisivat voineet olla toisin.
Suunnitteluun olisi ollut hyvä käyttää enemmän aikaa. Sen ansiosta/avulla projektiin kokonaisuudessaan käytetty aika olisi todennäköisesti ollut lyhyempi. Detaljeja on myös jouduttu tekemään ”learning by doing” -menetelmällä. Tarkemmalla suunnittelulla paitsi tekeminen olisi ollut nopeampaa, varsinkin lopputulos mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös parempi.
Toisaalta, kuten lähinaapurimme asian osuvasti omasta kokemuksestaan totesi, parasta aikaa mökillä olossa on ollut rakentaminen. Hyvin sanottu ja voin samaistua siihen, vaikka emme mitään pitkää rakennusaikaa varsinaisesti tavoitelleet.
Isojen linjojen osalta kaikki on siis kunnossa. Pieniä asioita on joitain, jotka kenties tekisimme toisin. Ajan kuluessa myös tarpeet, toiveet ja tarjolla olevat tuotteetkin muuttuvat sekä kehittyvät. Vaikka kuinka hyvin suunnittelisi, tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia ei voi aina ennakoida. Toistaiseksi olemme lopputulokseen oikein tyytyväisiä ja uskomme, että perusratkaisut palvelevat pitkälle tulevaisuuteen.
Mitä jatkossa?
Huvilan siirryttyä nyt ylläpitovaiheeseen katseet ovat kohdistuneet muihin kiinteistön osiin ja etenkin saunarakennukseen rannassa. Tämä myös ihan konkreettisesti. Vanha rantasauna ja etenkin sen katto on merkittävä osa huvilan ikkunoista avautuvaa näkymää. Nykykunnossaan ja -muodossaan se ei varsinaisesti hivele silmää. Valitettavasti rakennus ei toiminnoiltaankaan vastaa sitä, mitä rantasaunalta toivomme.
Näkymä huvilan olohuoneen sohvalta merelle. Rantasaunan katto vähintään vaatisi kunnostusta. Todennäköisempi vaihtoehto on, että uusimme koko rakennuksen.Alkuperäinen rantasauna on julkisivultaan ihan söpö. Saunakin on sinänsä käyttökelpoinen. Näihin positiiviset ominaisuudet valitettavasti rajoittuvat. Pohjaratkaisu, huonejako, ikkunoiden ja ovien sijoittelu, rakenteet, materiaalit jne. ovat aitoa 50/60-lukua. Siihen aikaan ajatusmaailma oli ilmeisen erilaista nykypäivään verrattuna.
Saunan lisäksi suunnitelmissa on uudistaa myös muita kiinteistöön kuuluvia piharakennuksia. Mitä ja milloin – aika näyttää.
Myös tämä blogi siirtyy huvilan osalta ylläpitomoodiin. Joitain päivityksiä tullee, kun viimeistelemme jäljellä olevia pieniä puutteita. Uusien juttujen osalta palaamme asiaan ajallaan.
Tällä hetkellä työn alla oleva kylpyhuone/wc:n laatoitus etenee, mutta hitaahkosti. Sen osalta seuraavat päivitykset tulevat vasta joskus helmikuussa (toivottavasti!). Pesutilojen jälkeen ei meillä oikeastaan olekaan muita puutteita kuin terassin kaiteet ja rimoitukset. Lopputarkastus alkaa jo uhkaavasti lähestyä! 🙂
Yleisön pyynnöstä
Tähän väliin ajattelin kertoa vähän lisää asiasta, joka tuntuu lukijoita kiinnostavan ja mietityttävän. Kyseessä ovat rakentamiskustannukset ja siihen liittyen myös huvilarakennuksemme mitat. Näitä molempia kysytään säännöllisen epäsäännöllisesti. Toki saatte tämän selostuksen jälkeenkin kysellä lisää. Aihe on sen verran monimutkainen, että tyhjentäviä selostuksia ei mitenkään pysty tuottamaan.
Lähtökohdat
Aloittaessamme vajaat kolme vuotta sitten tätä projektia, olimme autuaan tietämättömiä hirsirakentamisen ihmeellisyyksistä. Erilaisia muita rakennus- ja peruskorjausprojekteja olimme jo läpivieneet, mutta hirsi runkomateriaalina oli uutta ja outoa. Ajatuksissa pyöri kaikenlaisia kysymyksiä, etenkin sellaisten asioiden ympärillä, kuten mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon.
Alusta saakka oli selvää, että tulisimme tekemään/teettämään erillisurakoina kaiken muun paitsi rungon pystytyksen. Halusimme, että talotehdas ottaa kokonaisvastuun rungon ja vesikaton asennuksesta. Tähän liittyen ongelmaksi tuli kaksi asiaa. Ensinnä mihin pitäisi vetää raja tehtaan osuuden ja oman projektinjohdon väliin. Toiseksi miten saada eri valmistajien tarjoukset yhteismitallisiksi. Päädyimme lopulta pyytämään tarjouksia ns. säältä suojaan -toimituksesta ja asennuksesta.
Säältä suojaan ei ole mikään tarkkaan speksattu asia – vastuu tarjousten sisällön ymmärtämisestä on tilaajalla. Talotehtaiden kilpailutuksesta kirjoitin blogin alkuaikoina jo yhden artikkelin. Siinä kerroin omista kokemuksistamme sekä miten Excel auttoi vertailujen tekemisessä.
Tässä toisessa aiemmassa artikkelissa erittelin tarkemmin, mitä eri osa-alueiden kustannukset ovat olleet.
Mittoja
Tuossa kilpailutusartikkelissa ei ollut talon mittoja ja monet ovatkin oman hankkeensa vertailuja silmällä pitäen kysyneet niitä. Tässä tärkeimmät eli pohja-, leikkaus- ja julkisivukuvat mittoineen sekä pinta-alat ja tilavuudet.
Huvilan pohjapiirustus. Keittiön kaapistot ja wc/kylpyhuoneen kalustus toteutettiin lopulta vähän erilailla, kuin mitä näihin lupakuviin piirrettiin. Myös pääoven portaisiin integroitiin kävelytaso terassille. Ulkomittoihin tai väliseinien paikkoihin emme koskeneet enää jälkeenpäin..Julkisvut, leikkaus sekä neliöt ja kuutiot.
Pystyykö kustannuksia laskemaan etukäteen?
Eri syistä johtuen talonrakennuksessa on niin monta liikkuvaa osaa, että eurolleen tarkan budjetin teko on todella vaikeaa. Ellei jopa mahdotonta. Jos joku ongelman pystyy ratkaisemaan, niin kannattaa patentoida menetelmä ja tehdä asialla liiketoimintaa. Asiakkaita varmasti riittää.
Käytännössä omatoimirakentaja/amatöörirakennuttaja joutuu välttämättä sietämään kustannusten osalta epävarmuutta. Tähän johtavat mm. seuraavanlaiset tekijät:
Talot ovat aina yksilöitä, talotehtaiden kuvastot ovat vain ideapankkeja. Jokainen talo kannattaa eli pitää suunnitella ja muokata tontin sekä ympäristön mukaan
Vaikka kuinka suunnittelisi asiat tarkkaan etukäteen, matkan varrella tulee väkisinkin muutoksia. Itse kutsun tätä liikkuvan maalin ongelmaksi. Miten osut kymppiin, jos maalitaulu arvaamattomasti muuttaa kokoa, muotoa, värejä, sijaintia jne.?
Perustukset ovat aina tapauskohtaisia. Etenkin jos joutuu tekemään louhintoja tai paalutuksia, tarkat kustannukset selviävät vasta sitten kun työt on tehty.
Osaurakoiden hinnat vaihtelevat kilpailutilanteeen mukaan. Toki voi pyytää etukäteen sitovat hinnat ja aikataulut, mutta tämä tarkoittaa väkisinkin yläkanttiin laskettuja hintoja. Kuinka paljon tästä mukavuudesta haluaa maksaa on jokaisen itse päätettävä asia.
Pienrakentajan vitsaus on, että urakan teettää ehkä vain kerran elämässään. Urakoitsijat tietävät tämän varsin hyvin. Yksittäisen kesämökin rakentajan murheet eivät paljon paina, jos urakoitsija saa vuosisopimuksen tai vastaaavan isolta rakennusfirmalta ja se vaatii kaiken kapasiteetin käytön siellä.
Jos yksi urakoitsija ei tee työtään ajallaan (vaikkapa vain sairaustapauksen vuoksi), saattaa käydä, että seuraava ei pääsekään aloittamaan omaa osuuttaan sovitusti. Tämän toisen urakoitsijan seuraava käytettävissä oleva aikasloti saattaa olla vasta puolen vuoden kuluttua. Siinä voi sitten miettiä, että pistääkö työmaan seisomaan vaiko etsiä kiireellä korvaava urakoitsija (= maksaa enemmän, koska työt pitää aloittaa heti).
Asia tuli varmaankin selväksi. Mukavuudesta, varmuudesta ja aikatauluissa pysymisestä joutuu välttämättä maksamaan. Tai toisin sanoen, jos on rajallinen budjetti, niin hyvällä stressinsietokyvyllä pystyy alentamaan kustannuksia. Näistä syistä johtuen on myös varsin todennäköistä, että mitä isomman kokonaisuuden tilaa yhdestä paikasta sitä enemmän joutuu toimittajalle maksamaan “ylimääräistä”.
Kaksi omasta mielestäni keskeistä asiaa
Pari käytännön neuvoa, jos et ole aikaisemmin toiminut rakennushankeeseen ryhtyvänä (=virallinen termi rakennuttajasta eli henkilöstä, joka loppupeleissä vastaa ihan kaikesta):
Palkkaa kokenut vastaava mestari, jolla on a/ mahdollisuus paneutua projektiisi ja b/ jolla on verkostossaan riittävästi luotettavia urakoitsijoita.
Käytä runsaasti aikaa suunnitteluun. Ja mielellään vielä vähän lisääkin. Jos mahdollista, älä muuta suunnitelmia lennossa sitten, kun itse rakentaminen on jo aloitettu.
Kohteemme toteutuneet kustannukset
Tuotteissa ja tarvikkeissa riittää valinnanvaraa. Luonnonlaki tuntuu olevan, että juuri se tavara, jota me olemme halunneet, onkin yllättäen ko. tuoteryhmän hintahaitarin yläpäässä. Mikään yksittäinen hankinta ei satojen tuhansien eurojen projektissa tietenkään hetkauta loppusummaa juurikaan suuntaan tai toiseen. Mutta jos/kun säännömukaisesti pitää jotain linjaa, niin lopputulemassa onkin jo iso haarukka. Alla arvioita meidän huvilamme osalta.
Jos perustaso on 100, niin meillä on käytännössä lähes joka suhteessa aina valittu ns. parempaa tavaraa. Arvioni vertailuluvuksi on 120. Tämä on arvioini meidän valinnoistamme – ylärajaa tässä suhteessa ei tietenkään ole.
Jos ottaa kaiken aina halvimman mukaan, niin silloin puolestaan pääsee halvemmalla. Parhaimmillaan (huonoimmillaan 🙂 ) ehkä jopa tasoon 80.
Meidän kokonaiskulut ilman tonttia ovat olleet 250t€ . Tuolla 80/100/120 -säännöllä hintahaarukaksi eri laatutasoilla tulee 167 t€ / 208t€ / 250t€.
Itse kun tein niin hyvä tuli!
Tämä voi joskus jopa pitää paikkansa. Jokainen arvioikoon itse omat taitonsa ja kykynsä. Yksi varma asia tähän liittyy. Itse tekeminen on hidasta. Mitä enemmän aiot itse nikkaroida, sitä enemmän aikaa pitää projektille varata.
Meillä oman työn osuus on ollut suhteellisen korkea. Yllämainitusta summasta ehkä 15%, max 20%. Oman työn ansiosta “säästö” on siis ollut ehkä 35t€.
Oikeutettu kysymys on, että onko tuo n. kolmenkympin säästö kaiken käytetyn ajan ja vaivan arvoinen? Tässä projektin vaiheessa voin omalta osaltani vain todeta, että onhan se hieno tunne, kun tasan tarkkaan tietää mitä pintojen alla on ja että on konkreettisesti saanut olla kaikkien listojen, levyjen, ruuvien jne. kanssa tekemisissä! 🙂
Palataan taas asiaan, kun huvilalla on tapahtunut jotain uutta raportoitavaa!
Vaikea sanoa, missä järjestyksessä asiat tapahtuvat. Loogisesti voisi ajatella, että ensin hankitaan tontti ja sitten aletaan miettiä rakennuksia jne. Alitajuisesti tulevan mökin piirteet todennäköisesti vaikuttivat jo tontin valintaan. Oli miten oli, piirustuksia alettiin laittaan paperille (eli tietokoneelle) vakavissaan vasta, kun saatiin kaupat tehtyä ja kiinteistö hallintaamme. Jatka lukemista ”Luonnostelua”→
Moderni hirsihuvila merenrannalle. Kokemuksia ja tapahtumia projektin varrelta. 