Varasto/huussi -rakennelma on nyt valmis. Vaikka määritelmä sanalle ”valmis”voi joskus olla joustava, itse rakennuksen osalta on vaikea keksiä, mitä siitä vielä puuttuisi. Tänään (7.11) asensin jopa tulpat ovenkarmien kiinnitysruuveja peittämään. Tämä vain tiedotuksena siltä varalta, että tarkkasilmäiset huomaavat kuvissa ko. puutoksen.:)
Toki erilaista hienosäätöä voi tehdä loputtomiin. Tästä esimerkkinä Biolanin kompostoivan käymälän tuuletusputken läpiviennin viimeistely huussin sisäkatossa. Ajatus oli tehdä kattoon samantapainen hamppuköysikaulus, kuin on lattianrajassa käymäläpömpelin ympärillä. Bauhausissa oli köysiä kahta eri kokoa. Paksumpi olisi ollut liian jäykkää 75-millisen viemäriputken ympärille kierrettäväksi. Niinpä ostimme puolisen metriä ohuempaa. Se oli sitten liian ohutta eikä täysin peittänyt reikäsahalla paneeliin tehtyä aukkoa. Aika pieniksi ovat nämä jäljelle jääneet työt onneksi siis käyneet.
Toki takapihalla riittää vielä puuhasteltavaa. Isoin juttu on terassi kasvihuoneen ja varaston väliin sekä siihen integroitavat portaat sekä varastoon että huussiin. Suunnitelmissa on myös säleikköseinäke, joka piilottaisi rakennelman päädyssä olevat tavarat. Nähtäväksi jää, miten ja varsikin milloin näitä aletaan toteuttaa. Ensi kesäksi on nimittäin jo sitouduttu vähän isompiin projekteihin. Näistä uusista asioista lisää, kunhan suunnitelmat tarkentuvat.
Ja sitten itse asiaan. Tällainen tämä meidän monitoimirakennuksemme nyt on:
Rakennelma syksyisessä iltavalaistuksessa.Huussin sisäänkäynti. Ovena on Kaskipuun perusmökinovi, jonka sisäpintaan asensimme sormipaanelin. Vinoneliöiden sahaus oli amtööripuusepälle haasteellista puuhaa, Harjoitus kuulemma tekee mestarin, mutta tällä kertaa ei oikein voinut kokeilla eri menetelmiä. Jos joskus tulee uudelleen vastaava tarve, niin seuraavaan yritykseen olisi kyllä parannusideoita. Näkymä kaikkein pyhimpään. Mari tuunasi sisustuksen merihenkiseksi. Biolanin käymälä on peruja vanhasta ulkorakennuksesta. Siirron yhteydessä sai uuden maalin pintaansa. Seinässä ja katossa samaa paneelia kuin ovessa.
Tunnelmapaloja yksityiskohdista:
Huussin ikkuna on hienoa käsityötä.Sisäänkäynti varasto/työhuoneeseen. Porras on vielä toistaiseksi mallia kuormalava.Marraskuun aurinko valaisee pehmeästi. Työpöytä, seinän ritilikkö sekä vasemman reunan hylly ovat Ikeasta. Kulmittainen jatkopöytä omaa designia.Monitoimipiha ja -rakennukset meren suunnalta. Terassi näiden rakennelmien väliin on siis suunnitteilla ensi kesäksi. Tai sitten seuraavaksi.
Kesäloma on ohi ja rakennelmamme lähestulkoon valmis. Rakentamisalan korkeasuhdanne on paitsi nostanut hintoja myös pidentänyt toimitusaikoja. Tavaraa on kyllä saanut tällaiseen pieneen kohteeseen kohtalaisen hyvin, mutta jotkut toimitusajat ovat venyneet. Mittatilausikkunamme tulevat vasta aivan elokuun lopussa. Toivottavasti.
Ikkunoita odotellessa on ollut hyvin aikaa viimeistellä rakennelman muita osia. Tällä kertaa myös sähkäri on pysynyt rytmissä muun rakentamisen kanssa – ei ole tullut samanlaisia viivästyksiä kuin päärakennuksen kanssa joskus oli tilanne.
Kirjoitussarjan edellisissä jaksoissa saimme valmiiksi perustukset, rungon, vesikaton ja ulkoseinät. Nyt jatkamme projektia eristeiden, sisäseinien, ovien ja sähkötöiden osalta.
Eristyksissä
Rakennelmaa ei varsinaisesti ole tarkoitus pitää jatkuvasti lämpimänä. Satunnaisesti saattaa tulla tarve lämpimälle (ainakin plusasteiselle) työtilalle. Tätä varten lattiaan, seiniin ja kattoon asennettiin kevyet eristeet. Lattiassa on 70 millin XPS-levyt, katossa 70 mm:n uretaani ja seinissä 50 milliset finnfoamit. Näitä mittoja ei tosin tullut orjallisesti noudatettua. Aina kun dellisestä vaiheesta jäi tavaraa yli, se käytettiin ensin loppuun ja vasta sitten haettiin rautakaupasta lisää. Mainittuihin mittoihin kuitenkin joka paikassa minimissään pyrimme.
Tilan, ajan ja vaivan säästämiseksi seinien rungot ovat varsin simppelit. Ylimääräisiä ristikoolauksia ei ole tehty. Seinien tuuletusraot hoituvat sillä, että eristeet on kiinnitetty uretaanivaahdolla tolppien puoliväliin. Ulkopaneelien taakse jää parin sentin rako ja sisäpuolelle vastaavasti tilaa sähköputkille. Tällaisessa kevyessä rakennelmassa toivottavasti toimii riittävän hyvin.
Katossa on palkkien alla poikkisuunnassa 25 milliset laudat. Näiden avulla saatiin kattopaneeleille tiiviimpi koolaus 40 sentin jaolla sekä mahdollisuus vetää sähköputkia vapaasti tarpeen mukaan myös ristiin palkkien ali.
Eristelevyjen leikkaus ja kiinnitys olivat aikaa vievää puuhaa. Leikellyt levyt piti vaahdottamista varten ensin kiinnittää oikeille kohdilleen – tätä varten ovat kuvassa näkyvät palikat.
XPS- ja alumiiniverhoillut uretaanilevyt ovat siinä mielessä käteviä, ettei tarvita tuulensuojia eikä höyrynsulkuja. Ohuillakin levyillä saa tehtyä suht hyvän eristyksen. Toisaalta levyjen leikkely ja kiinnittäminen koolinkien väleihin vie aikaa. Lisäksi rakojen täyttö uretaanivaahdolla on sotkuista puuhaa. Omat riesansa siis joka jutussa. 🙂
Sähköt
Maanrakennusurakoitsija piilotti suojaputken sähkönsyötölle siinä vaiheessa, kun keväällä tasasi pohjat murskeella. Sisälle rakennukseen tulee pienehkö alakeskus, josta sitten lähtee johdot valoille, katkaisijoille ja pistorasioille. Varsinaisia sähköpiirustuksia ei ole tarvittu, mutta piirsin kyllä suunnitelman käsin ruutupaperille. Tämän mukaan vedin itse sähköputket ja sähkäri hoiti siitä eteeenpäin piuhat sekä kalusteiden asennukset. Pienenä lisäbonuksena saimme tässä samalla sähköt myös kasvihuoneelle.
Kaikki putket vievät keskukselle. Ja johdot myös.
Seinät umpeen
Eristeiden ja sähköputkien asennuksen jälkeen vuorossa oli periaatteessa mukava työvaihe, seinien levytys. Mukava siitä syystä, että tila näyttää huomattavasti valmiimmalta, kun seinät ovat ummessa. Mutta vain periaatteessa mukava, koska kipsilevyjen asentamiseen liittyy aina myös tasoitetyöt. Muuten ihan kivaa puuhaa paitsi, että on raskasta, äärimmäisen tylsää, hitaasti etenevää, tarkkuutta vaativaa ja siitä huolimatta lopputulos ei aina ole ihan toivottua tasoa. No, tämä on osa omatoimirakentamisen autuutta eli homma pitää vain hoitaa. Ja tällä kertaahan kyseessä on “vain” varastorakennus.
Levytettyä seinää ja tasoitustyö aluillaan
Ulko-ovet
Rakennelmassa on kaksi ovea: toinen varastossa ja toinen huussissa. Vaikka tavaraa tuntuu ensisilmäyksellä olevan runsaasti tarjolla, juuri haluttujen mittojen ja laatujen kanssa saattaa törmätä ongelmiin. Näin kävi mm. ovien kanssa.
Käytettävissä olevat neliöt ovat erittäin rajalliset ja niinpä mitoitusten kanssa on pitänyt olla tarkkana. Huussista on tehty mahdollisimman pienikokoinen, jotta vastavuoroisesti varaston ala saatiin maksimoitua. Mitoitus rajoitti käymälän oven leveyden 80 senttiin. Tällä leveydellä löytyy kyllä ovia, mutta ne ovat tyypillisesti matalia, jopa 180 senttisiä. Halusimme ehdottomasti normaalikorkuiset ovet, joten päädyimme huussin osalta 8×21 -kokoiseen oveen. Varaston puolelle tuleva 9×21 on yleinen mitta ja sen kanssa ei ilmennyt saatavuusongelmia. Onneksi Kaskipuun valikoimista löytyi 8×21 koon ovia, jotka olivat vielä hinnaltaankin siedettäviä. Hintaan tosin vaikutti oven verhoilu, joka selvisi meille siinä vaiheessa, kun avasimme paketin. Sisäpuolella on paneelin sijaan varsin tyly vaneri. Tämän kompensoimiseksi saimme lomamatkalla tuttavien kesämökiltä kuningasajatuksen. Jos ajatuksen toteutus vain onnistuu, siitä lisää tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa.
Molemmat ovet tulivat tehtaalta puuvalmiina – ne oli siis käsiteltävä jollain sopivalla pinnoitteella. Tähän valikoitui valkoinen Osmo Color Suojaava kuultoöljy. Kyseinen öljy jättää nimensä mukaisesti puun kuvioinin näkyviin, mutta pinnan pitäisi silti olla suojassa säätä ja muita rasituksia vastaan. Samaa ainetta käytimme sitten muissakin paikoissa puuvalmiille tavaralle.
Ulko-ovi suojaöljyllä käsiteltynä. Ikkunan paikalla sääsuojana vielä kennolevy.
Pörriäiset kiusana
Katetut, ilmavat rakennelmat, jotka ovat suurimman osan aikaa käyttämättöminä, ovat ilmeisen houkuttelevia pesäpaikkoja erilaisille hyöteisille. Rakennelman sisälle ilmestyneen ampiaisyhdyskunnan alun poistin heti, kun se katon kulmaan ilmestyi. Sen osalta ampiaiset uskoivat kerrasta, että ei ole heille sopiva paikka rakentaa pesää. Toisin kävi ulos räystään alle tehdyn pesän kanssa.
Tässä vaiheessa vielä pienikokoinen pesä ulkona räystään alla.
Pörriäisistä on ollut sen verran paljon puhetta ja koska ulkohommissa oli juuri sillä hetkellä vähän taukoa, saivat ampiaiset jonkun aikaa rauhassa rakentaa pesäänsä. Tämä oli virhe. Jos ampiaispesän aikoo hävittää helposti, se on näköjään tehtävä heti alkuunsa. Vähän aikaa yritimme rauhallista rinnakkaiseloa, mutta kolmannen kerran jälkeen, kun olin saanut pistoja niskaan, käteen ja jalkoihin, oli pakko tehdä asialle jotain.
Ensiksi kokeilin samaa kevyttä lähestymistä, joka toimi hyvin sisällä olleen pesän kanssa: pitkällä laudalla pesä alas räystään alta ja lujaa karkuun. Viikon verran leikimme tätä leikkiä ja joka kerta sinnikkäät ampparit olivat seuraavana aamuna tehneeet uuden pesän alun samaan paikkaan. Vaikka pahalta tuntuikin, en keksinyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin hakea Raid-pullo ja suihkuttaa pesää sillä. Tämä toimi ainakin sen suhteen, että ampiaiset katosivat.
Sinnikkäät pesänrakentajat. Vaikka kuinka tarkkaan kaapi pesänrippeetkin pois, aina seuraavana aamuna kävi samassa paikassa kova kuhina ja uusi rakennelma oli tekeillä.
Kunnianhimo kasvaa projektin edetessä
Alkuperäinen tavoite oli saada aikaan perusmuotoinen kylmä varastotila puutarha- yms. tarvikkeille sekä suht asiallinen huussi nykyisen hirvityksen tilalle. Matkan varrella on yksityiskohta kerrallaan tullut mieleen, josko kuitenkin samalla vaivalla (ja pienellä kulujen lisäyksellä) saataisiin aikaiseksi vähän tyylikkäämpääkin jälkeä. Materiaalien ja yksityiskohtien kanssa on päästy jopa niin pitkälle, että eräänkin sukulaisen mielestä meille olisi tulossa luksushuussi. Onko näkemykselle todellisuuspohjaa, selviää sarjan seuraavassa ja näillä näkymin viimeisessä osassa. Tässä kuitenkin vähän ennakkofiilistelyä siitä, mitä tuleman pitää:
Tähän tulee ikkuna.Päärakennuksen terassin rimoituksesta jäi tavaraa yli ja niistä saatiin rimaseinä myös tähän rakennelmaan. Kuvassa näkyvä alakaton panelointi tuli ikäänkuin”kaupan päälle”. Yhdessä tavarantoimituksessa oli mukana väärää tuotetta ja kauppa hyvitti ne. Niin pientä määrää ei kuitenkaan tarvinnut palauttaa.
Moderni hirsihuvila merenrannalle. Kokemuksia ja tapahtumia projektin varrelta. 