Sneak Peek

Kylppärin kalusteiden hankinta osoittautui yllättävän vaikeaksi projektiksi. Helppoa olisi ollut varata aika yhdestä liikkeestä ja valita heidän valikoimastaan parhaiten sopivat tuotteet. Mutta sehän ei meille käynyt.

Kylpyhuoneessa haluttiin yhdistää muiden tilojen parhaita ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoitti vierailuja sekä useissa nettikaupoissa että myös perinteisissä liikkeissä. Ja koska tavarat tulevat monesta paikasta, koko vastuu mitoituksista ja yhteensopivuudesta on itsellä. Artisti vastaa.

Ikeasta haimme parit irto-ovet kylpyhuoneessa olevaa tekniikkakomeroa varten. Koska eteinen ja kylppäri ovat vierekkäin, halusimme kaappeihin samanlaiset ovet. Siitä tulikin varsinainen jännitysnäytelmä.

Kuinka ollakaan puolitoista vuotta sitten eteiseen hankkimamme ovimalli oli jo poistunut valikoimasta. Espoon Ikeasta löytyi jotain osia. Vantaalla ko. sarjan tuotteet oli kaikki jo siirretty löytöosastolle. Fyndissä olevia tuotteita ei enää ole varastosaldoilla eli tarkkaa tietoa saatavuuksista ei saanut kuin menemällä paikan päälle.

Siinä sitten sukkuloimme edestakakisin ja keräsimme palikoita sieltä täältä. Kaiken huipuksi muistimme osan mitoista väärin ja saimme tehdä ylimääräisen palautuskierroksen sekä pyytää Jannelta apua löytönurkan pikaiseen uudelleen penkomiseen. Onneksi Ikealla palautusprosessit ovat äärimmäisen asiakasystävällisiä. Lisäksi antoivat meille pyynnöstä ylimääräisiä ruuveja kaappien toisiinsa kiinnittämistä varten. Olisivatpa kaikki yritykset yhtä joustavia ja palveluhaluisia!

No joka tapauksessa kalusteet, hanat, kivitasot jne, on nyt kaikki tilattu. Viimeisen toimituksen aikataulu määrittelee valmistumisen, joka näillä näkymin siirtyy jonnekin huhtikuulle. Jos jotain hyvää asiassa haluaa löytää, niin nyt talven mittaan on saanut rauhassa tehdä näitä sisähommia. Listat, silikonit yms. ovat nyt paikoillaan ja kaikki alkaa olla valmista kalusteasennusta varten.

Tässä pieni maistiainen siitä, mitä tuleman pitää. Nyt itsestäänselvyys, mutta sattuneesta syystä kaksi vuotta tekemättömänä roikkunut pieni juttu oli ikkunan vuorilaudat. Tämä oli vihoviimeinen ikkuna – nyt kaikki ovat valmiina. Katon paneeli on Starkin valikoimasta valkoisella kuulotteella käsiteltyä haapaa. Pieni yksityiskohta, josta itse olen oikein tyytyväinen, on kuvan alareunan lattialaatoituksen ylösnosto seinälle ja sen päällä oleva kapea rima. Talovalmistajan detaljipiirustusta vähän soveltaen yksityiskohdasta tuli huomattavasti ohjeistusta sirompi. Lopputulos tosin jää lähes kokonaan piiloon, kun eteen tulevat sekä pesuallaskaappi että wc-istuin.

Kylpyhuone etenee

Elämme kriittisiä vaiheita – huvilan kylppärissä on melkein valmista. Kova hinku olisi ottaa tila käyttöön. Mitä niistä pienistä puutteista, kyllähän ne sitten joskus ehtii fiksata…

Viikonloppuna saatiin kylpyhuoneen sotkuisimmat työvaiheet valmiiksi. Näistä aiemmista tapahtumista löytyy tarinaa täältä. Kaikki seinä- ja lattialaatat ovat nyt kiinnitettyinä ja saumattuina. Pikaisesti katsoen alkaa näyttää jo valmiilta. Ihan motivaatiomielessä laitan tähän esille pari väliaikakuvaa. Tällaiselta kylppärissä nyt näyttää.

Kesken kaiken päätetyt muutokset tarkoittavat yleensä lisätyötä. Ja sehän ei toteuttajavastuussa olevaa varsinaisesti ilahduta. Keskellä näkyvä seinäke oli juuri tällainen lisäjuttu. Toisessa vaakakupissa ovat sitten muutoksen taustasyyt. Tässä tapauksessa saimme tukevan seinän suihkun ja pesukoneen väliin. Ihan yllärinä tuli myös lisäbonus. Seinäke aiheutti sen, että laatoitettavaa pintaa tuli lisää. Ja eihän alunperin varatut laatat tietenkään enää riittäneet. Piti siis päättää tilataanko samaa tavaraa lisää vai olisko joku muu ratkaisu parempi. Kuten näkyy, päädyimme jälkimmäiseen. Idean saimme kaupunkiasunnostamme, jossa pesuhuone on osittain kaakeloitu aaltokuvioisilla laatoilla. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Laattapinnan vaihtelu tuo mukavan lisän pesuhuoneen ilmeeseen.
kulmalista, alumiini
Laattahommia on tullut tehtyä ennenkin eli peruskuviot olivat jo jossain määrin tutut. Tällaisia ulkokulmiin tulevia metallilistoja en ole ennen asentanut. Yllättävän helposti ne asettuivat paikoilleen. Lopputulokselle antavat viimeistellyn ilmeen.

Muutama “pikkujuttu” vielä ja sitten päästään nauttimaan sisävessasta ja suihkusta. Puutelistalla ovat silikonit kulmiin, paneelit kattoon, kalusteiden asennus ja sitten vielä sähkäri ja putkari paikalle. Eiköhän sitä reilun kahden vuoden odottelun jälkeen malta vielä hetken odottaakin. Palataan asiaan lisäkuvien ja -selostusten kanssa, kunhan kokonaisuus on kasassa!

Laattahommia

Seinälaattojen asentaminen on jännää puuhaa. Periaatteessa yksinkertaista, jos vain valmistelut on hoidettu kunnolla: seinät ovat suorassa ja hyvin tasoitetut, tarvikkeet ovat valmiiksi kannettuina väljiin ja valoisiin sisätiloihin, ei ole läpivientejä (vesi- ja sähköjohdot), laasti on oikeassa suhteessa hyvin sekoitettua, laattoja ei tarvitse ylenmäärin pilkkoa ja jos vielä aikaakin olisi runsaasti käytettävissä niin mikäs siinä. Ihan liian monta jos-elementtiä. Nämä toteutuvat käytännössä ainoastaan opetusvideoisssa. Reaalimaailmassa asiat ovat keskimäärin päinvastoin.

Harjoitus tekee tietysti mestarin. Stressi tulee siitä, että amatööri harjoittelee asiaa muutaman kerran elämänsä aikana ja yleensä vielä enemmän tai vähemmän näkyviin jäävissä paikoissa. Ei siis missään hyvin valaistussa studiossa, johon voi helposti pystyttää uuden väliseinän uutta yritystä varten. Seinät ja lattiat eivät kuitenkaan valmistu, ellei jossain vaiheessa ryhdy tositoimiin.

Pohjatöiden merkitys

Rakentaminen on enimmäkseen suora- ja neliskulmaista puuhastelua. Jos näistä poiketaan – joko vahingossa tai tarkoituksella – seuraa ongelmia. Siinä vaiheessa, kun rakentaa seinien runkoja ei välttämättä tule ajatelleeksi laatoitustöitä. Olisi kyllä syytä ajatella. Kova, kuivapuristettu laatta ei anna yhtään anteeksi ja työstäminenkin vaatii vähän rankempia otteita ja järeämpiä työkaluja kuin normaalilla perussahalla tai -poralla onnistuu.

Huvilan kylppärin aloitusseinän osalta pohjat ovat olleet siedettävällä mallilla. Toteutukseen jälkeenpäin lisätyn, Kahi-tiilistä muuratun väliseinän kanssa tuli vähän hutiloitua. Nähtäväksi jää, miten laatat taipuvat niihin muotoihin.

Yksityiskohdat ovat tärkeitä

Väliseinään Mari designasi integroidun syvennyksen shamppoopulloille. Askarreltavaa siis tiedossa. Samaiseen syvennykseen on tarkoitus asentaa pienet ledivalot paitsi valaisemaan saippuiota myös pikantiksi yksityiskohdaksi. Sähkärin kanssa en ole vielä asiasta ehtinyt puhua. Tähän asti Henrik on pienen periaatteellisen nikottelun jälkeen kyllä muutokset toteuttanut. EIköhän tästäkin siis selvitä.

Turkoosi seinä

Laatoitus ei varsinaisesti ole rakettitiedettä, mutta aika monelle kuitenkin ilmeisen outo asia. Itse kun on näitä remppahommia vuosien mittaan jonkun verran tehnyt, ei aina jaksa muistaa, että eri työvaiheet eivät välttämättä ole ihmisille itsestäänselvyyksiä. Tyytyväisenä kerran esittelin työpaikan lounaspöydässsä kuvia viikonlopun ainkaansaaannoksista. Kuvat olivat kylppäristä, jossa seiniin oli juuri levitetty turkoosinväriset vedeneristeet. Nuoremmat kolleegat vähän vaivaantuneina kommentoivat, että ihan kiva värisävy seinissä, mutta eikö ole vähän räikeä?

Tähän asti tapahtunutta

En tässä ala sen enempää kertaamaan laatoitustyön vaiheita, mutta alla muutama kuva siitä, mitä on toistaiseksi saatu aikaan. Jos asia kiinnostaa tarkemmin, niin google ja youtube ovat ystäviä tälläkin alalla. Tässä kiinnostuneille esimerkki strömsötyylisestä opasvideosta, josssa yllä listatut sujuvan laaatoitustyön reunaehdot ovat enimmäkseen kohdallaan.

Palataan asiaan, kun projekti tästä taas etenee.

Suihkunurkkauksen väliseinän muuraus alkuvaiheissaan.
Väliseinä ja sinä oleva kolo saippua- ym pulloille. Vedeneristykset lähes valmiit.
Tästä ei enää ole paluuta. Laattajako on nyt tämä ja seinien mahdolliset vinoudet ja epätasaisuudet pitää vain yrittää piilottaa ja peittää. Kuvassa näkyvät laatat ovat samoja kuin meillä on keittiön ja etesien lattiassakin. Mitä muuta ja mihin paikkoihin ilmestyy, selviää myöhemmistä artikkeleista.
Välietappi on nyt saavutettu. Ensimmäisen seinän laatat (alinta riviä vaille) ovat paikoillaan.

Valoa kansalle, ruokaa vieraille

Yksi toistuva valitusaihe projektimme varrella on ollut sähkötöiden hidas eteneminen. Ei tässä vieläkään millään valonnopeudella edetä, mutta huvilan sisäpuolen sähköt ovat nyt kohtuullisen hyvällä mallilla. Joka puolestaan mahdollistaa erilaisia uusia viimeistelytöitä.


Edellinen artikkeli päättyi laastaroituun sormeen. Vammat liittyivät ko. viikonlopun viimeiseen askareeseen, joka oli olohuoneen kattovalaisimien asennus.

Meillä oli vanhoja peruja kaksi Secton kattovalaisinta. Niitä varten piirrettiin jo sähkösuunnitelmiin omat kattorasiansa. Nyttemmin sähkäri sai asennettua itse rasiatkin. Näin pitkälle kaikki meni alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Mari onnistui kesällä hankkimaan samaan sarjaan kuuluvia valaisimia vielä toiset kaksi lisää. Niille ei tietenkään suoraan löytynyt kiinnityskohtia. Ei kattokoukkuja eikä sähköjä. Pienet metallikoukut oli helppo ruuvata rimakattoon, kunhan ensi rakensimme telineet, joilla pääsi neljään metriin töitä tekemään. Bauhausista huvilaprojektin alkuvaiheissa ostettu alumiiniteline on ollut ihan hyvä ratkaisu näihin tarpeisiin.

Sähköt kahdelle lisälampulle vedettiin lähimmästä kattorasiasta. Johtoja varten piti kovertaa muovisiin suojakupuihin kolot. Siinä yhteydessä puukko sen verran lipsahti, että vasemman käden etusormesta lähti siivut nahkaa pois. Onneksi ei sen vakavampaa, olisi tietysti voinut käydä huonomminkin.

Pienet haavat unohtuivat nopeasti, kun viimein pääsimme ihailemaan Mariannan suunnittelemaa valaisininstallaatiota:

Installaation innoittajana om toiminut mm. Serlachius museot Mäntässä. Siellä samaisista valaisimista on muodostettu vähän kookkaampiakin tilateoksia. Hieno tunnelman luoja tämä meidänkin viiden valaisimen yhdistelmä. Viides lamppu on Marin tori.fi:stä bongaama saman sarjan seinävalaisin.

Ruokapöytä

Ja nyt kun vauhtiin päästiin, jatketaan sisustusteemalla.

Kesän lomamatkalla Viron Tarttoon poikkesimme Tallinnassa paikallisessa puutavaraliikkeessä. Ko. liike oli sellaisessa paikassa ja sen näköinen varastorakennus, että sinne satunnainen turisti ei todellakaan vahingossa eksy. Mari oli kuitenkin selvittänyt etukäteen kohteen ja sen saamat hyvät arvostelut. Ja hyvinhän siellä palvelivatkin, kunhan ensin päästiin yli pienestä kielimuurista.

Pöytä koostuu kahdesta neljä senttiä paksusta ja 2,5 metriä pitkästä tammilankusta. Lankkujen väliin jätimme n. 5 mm kapean raon. Jalat ovat mustat metallikehikot, jotka kiinnitettiin ruuveilla pöytälankkujen alapintaan.

Kaikkiaan oikein tyylikäs, mutta samalla myös käytännöllinen pöytä. Ympärille mahtuu 10 henkeä tilavasti ja muutama lisääkin jos vähän tiivistää.

Myyjä toimitti pöydän lankut perille saakka ja kuljettaja jopa kantoi tavarat sisään asti. Koko tilaus-toimitus-maksu -prosessi sujui todella hyvin ja nopeasti.

Tämä tällä erää näistä sisustusasioista. Seuraavaksi jatkamme mitä todennäköisimmin taas rakennusjutuilla. Josko viimeinkin pääsisimme kylpyhuone/wc:n kimppuun! 🙂

Keittiö valmiina

Huvilan keittiö alkaa olla esittelykunnossa. Vaikka itse sanonkin, niin siitä tuli oikein tyylikäs, epäilemättä myös trendikäs, mutta ennen kaikkea käytännöllinen. 


Siitä onkin jo vierähtänyt aika tovi, kun viimeksi kirjoitin keittiöstämme. Viikko sitten sähköurakoitsijamme kytki välitilan valot sekä pistorasiat. Johdot kulkevat osin ikkunan karmien sisällä, joten listoitukset ovat joutuneet odottamaan. Nyt saatiin nekin paikoilleen ja keittiön ilme alkaa olla koko lailla viimeistelty. Alla kuvia lopputulemasta.

Aivan kaikkea ei onnistuttu tiloihin mahduttamaan, mm. haave aamiaiskaapista jäi toteutumatta. Lopputulokseen ollaan kuitenkin oikein tyytyväisiä. Hyvä näin koska tämä ”mökkikeittiömme” on kaupunkiasuntomme vastaavaa isompi, monipuolisempi, paremmin varusteltu ja näin ollen tietysti myös kalliimpi. Logiikka taustalla on – kuten meidät tuntevat hyvin tietävät – että vakiasuntoamme olemme vaihtaneet tasaisen epätasaiseen tahtiin, mutta tämä huvila on tehty pysyväksi. 🙂

Maaliin keittiön osalta siis päästiin. Jos projektin aikaisemmat, joiltain osin jopa värikkäätkin vaiheet kiinnostavat, niin näistä vanhoista artikkeleista löytyy lisäselostuksia:

https://hirsihuvila.blog/2017/11/17/keittion-varilla-ei-niin-valia-kunhan-se-on-harmaa-tai-musta/

https://hirsihuvila.blog/2018/03/02/keittiosta-kuului-helpotuksen-huokaus/

https://hirsihuvila.blog/2018/03/21/tuhansien-eurojen-keittiossa-ongelma-viidesta-sentista/