Kategoria kipsilevyt

Sisätilat alkavat hahmottua

JuhaniK Kommentoi

Noin yhdeksän kuukauden odotusajan jälkeen alkaa valmista syntyä. Väliseinät ovat paikoillaan ja kaapistot on asennettu. Sähkötyöt ovat valmistuneet ja katot paneloitu. Tällä kertaa olemme pyhästi vannoneet, että ns. sisäänmuutto tehdään vasta, kun viimeinenkin listanpätkä on paikoillaan. Toistaiseksi ainakin olemme tässä haastavassa tavoitteessa myös pysyneet.

Tässä sisätöiden etenemisestä sarja kuvia selityksineen:

Ennen väliseinien rakentamista tila oli varsin avara.
Oleskelutilan ja makuuhuoneen väliseen seinään tulee minikeittiö. Molemmin puolin on kulkuaukot ilman ovia.
Väliseinä levytettynä odottamassa keittiökaappeja. Tässä vaiheessa rullasimme lattian suojapaperit sivuun aina kun tila oli tyhjillään. Lattiamaali kuivui tosi hitaasti etenkin paklausten kohdilta ja riskinä ilmiselvästi oli, että paperi tarttuisi kiinni. Joulun ja uudenvuoden ajan pidimme projektissa kolmisen viikkoa taukoa ja sittemmin paperit ovat saaneet olla lattialla jatkuvasti. Tätä kirjoitettaessa (maaliskuun puolivälissä) emme vieläkään ole nähneet miltä lattia näyttää nyt, kun alkaa olla jo suht valmistakin. Jännitystä siis riittää.
Sama seinä kuin yllä, mutta makuutilan puolelta katsottuna. Tasoitustyöt ovat hyvässä vauhdissa.
Sähkötyöt määrittivät marssijärjestystä. Kaapistojen rungot piti asentaa mahdollisimman pikaisesti, jotta sähkäri pystyi työskentelemään järkevästi. Kaappien valmistaja selvinnee asiaan vihkiytyneille pelkästä kuvasta. Muillekin tiedoksi: Ikea. Tällä kertaa mietimme pitkään ja perusteellisesti eri vaihtoehtoja. Vaikka Ikean järjestelmä on suhteellisen kankea, näppärät keittiömyyjät saivat toteutettua kaikki ne erikoisuudet, joita halusimme. Pari käytännön hankaluutta kuitenkin jäi jäljelle. Ensinnä tämän pienehkön kokonaisuuden toimitus tapahtui n. kymmenessä erässä. Osa komponenteista tuli kohteeseen joko postin tai jonkun muun kuriirin kyydillä eri kerroilla, osa tavaroista tuli kaupunkiosoitteeseemme ja joitain osia haimme Ikean myymälöistä. Kaikki palikat tulivat lopulta kyllä perille. Toinen hankaluus liittyi kaapistojen kasaamiseen. Edelliskertojen perusteella oli toki tiedossa, että ruuvirumbaa riitti. Vähän pääsi yllättämään se, että ohjeet on tehty puhdasta perussettiä varten. Meillä on erikoisuuksia kuten ylimääräisiä peitelevyjä ja esim. integroitu jääkaappi. Näiden kanssa oli oma jumppansa. Oma lukunsa ovat kaapistoihin asennetut ledivalot. Ne olisi ollut hyvä asentaa jo siinä vaiheessa, kun kappeja kasattiin. Kyllähän ne jälkeenpäinkin paikoilleen saatiin, mutta homma olisi ollut helpompaa aikaisemmin ja lopputulos siistimpi. Se, millaiset kaapistoista tuli, selviää myöhemmissä kirjoituksissa. Pysykää linjoilla. 🙂
Katon panelointiin saimme apuvoimia. Reikien teko spottivaloille ja kattorasioille on aikaa vievä ja tarkkuutta vaativa operaatio. Paneeli on Cent Dyyni -merkkistä valkolakattua mäntyä. Paneelin profiili näkyy selkeämmin seuraavassa kuvassa.
Onnekas sattuma oli, että paneelia oli saatavilla mitassa 420cm. Sisäkaton leveys on 416cm. Hukkaa tuli siis todella vähän eli prosentin verran. Lisäksi kaikki laudat ovat katossa täysmittaisina ilman yhtäkään jatkosta! Tavaran laatukin oli hyvä eli kaikki laudat olivat käyttökelpoisia. Käytännössä pitää kuitenkin aina tilata vähän yli tarpeen, joten meillä oli mahdollisuus valita hyvistä laudoista jopa ne parhaat. Ylijääneelle tavaralle emme vielä ole keksineet käyttöä. Takassa kyllä palaisivat iloisesti, kuten kuvassa näkyvillä pienillä hukkapaloilla tuli jo testattua.
Oleskelutilan katto paneloituna ja spotit asennettuina.
Rakennelman kiinteät lämmityslaitteet ovat edellisessä kuvassa näkyvä ilmalämpöpumppu ja tämä takka. ILP on merkiltään Mitsubishi eli saman valmistajan tuote, joka on palvelllut jo viisi vuotta päärakennuksessa. Merkkiuskollisuuden etuna on laitteiden etäohjaus saman sovelluksen kautta. Takka on Contura -merkkinen ja ensimmäisten kokeilujen perusteella varsin tehokas. Toki tällaiset kamiinatyyppiset ratkaisut lämmittävät vain niin kauan kuin tuli palaa. Toisaalta pieneen, enemmän tai vähemmän tilapäiskäyttöön tarkoitettuun rakennukseen ei isoa ja raskasta varaavaa uunia välttämättä edes kaipaa.
Rakennuksen ainoa sisäovi on oleskelutilan ja makuualkovin välissä. Malliksi tähän valikoitui Swedoorin seinän sisään menevä liukuovi. Ko. ovi vaatii kuvassa näkyvän valmistajan oman rungon. Liukuovi on kätevä käyttää, mutta suunnitteluvaiheessa on hyvä ottaa huomioon ovimallin asettamat rajoitukset esim. pistorasioille. Ovirunko on myös sen verran heppoista lautaa (rimaa) että siihen ei juuri muuta voi kiinnittää kuin kipsilevyn ja senkin lyhyillä ruuveilla. Tämä aiheutti meille hiukan päänvaivaa, kun mietimme kuvan alkoviin tulevien kerrossänkyjen rakenteita. Tästäkin lisää myöhemmin.
Loppuun ulkokuva työmaasta maaliskuun illassa. Jatkoprojekteina ovat luontevasti portaat ja terassi oven eteen. Tavoite on päästä aloittamaan niitä, kunhan lumet ovat sulaneet ja ulkolämpötilat taas selvästi plussalla.

Seuraavassa jaksossa on luvassa valmiita tiloja ja pintoja. Siihen asti, mukavaa kevättä!

Monitoimirakennus – osa 3: eristeitä, ovia, sähköjä sekä taistelua räystäiden herruudesta

JuhaniK Yksi kommentti

Kesäloma on ohi ja rakennelmamme lähestulkoon valmis. Rakentamisalan korkeasuhdanne on paitsi nostanut hintoja myös pidentänyt toimitusaikoja. Tavaraa on kyllä saanut tällaiseen pieneen kohteeseen kohtalaisen hyvin, mutta jotkut toimitusajat ovat venyneet. Mittatilausikkunamme tulevat vasta aivan elokuun lopussa. Toivottavasti.

Ikkunoita odotellessa on ollut hyvin aikaa viimeistellä rakennelman muita osia. Tällä kertaa myös sähkäri on pysynyt rytmissä muun rakentamisen kanssa – ei ole tullut samanlaisia viivästyksiä kuin päärakennuksen kanssa joskus oli tilanne.

Kirjoitussarjan edellisissä jaksoissa saimme valmiiksi perustukset, rungon, vesikaton ja ulkoseinät. Nyt jatkamme projektia eristeiden, sisäseinien, ovien ja sähkötöiden osalta.

Eristyksissä

Rakennelmaa ei varsinaisesti ole tarkoitus pitää jatkuvasti lämpimänä. Satunnaisesti saattaa tulla tarve lämpimälle (ainakin plusasteiselle) työtilalle. Tätä varten lattiaan, seiniin ja kattoon asennettiin kevyet eristeet. Lattiassa on 70 millin XPS-levyt, katossa 70 mm:n uretaani ja seinissä 50 milliset finnfoamit. Näitä mittoja ei tosin tullut orjallisesti noudatettua. Aina kun dellisestä vaiheesta jäi tavaraa yli, se käytettiin ensin loppuun ja vasta sitten haettiin rautakaupasta lisää. Mainittuihin mittoihin kuitenkin joka paikassa minimissään pyrimme.

Tilan, ajan ja vaivan säästämiseksi seinien rungot ovat varsin simppelit. Ylimääräisiä ristikoolauksia ei ole tehty. Seinien tuuletusraot hoituvat sillä, että eristeet on kiinnitetty uretaanivaahdolla tolppien puoliväliin. Ulkopaneelien taakse jää parin sentin rako ja sisäpuolelle vastaavasti tilaa sähköputkille. Tällaisessa kevyessä rakennelmassa toivottavasti toimii riittävän hyvin.

Katossa on palkkien alla poikkisuunnassa 25 milliset laudat. Näiden avulla saatiin kattopaneeleille tiiviimpi koolaus 40 sentin jaolla sekä mahdollisuus vetää sähköputkia vapaasti tarpeen mukaan myös ristiin palkkien ali.

Eristelevyjen leikkaus ja kiinnitys olivat aikaa vievää puuhaa. Leikellyt levyt piti vaahdottamista varten ensin kiinnittää oikeille kohdilleen – tätä varten ovat kuvassa näkyvät palikat.

XPS- ja alumiiniverhoillut uretaanilevyt ovat siinä mielessä käteviä, ettei tarvita tuulensuojia eikä höyrynsulkuja. Ohuillakin levyillä saa tehtyä suht hyvän eristyksen. Toisaalta levyjen leikkely ja kiinnittäminen koolinkien väleihin vie aikaa. Lisäksi rakojen täyttö uretaanivaahdolla on sotkuista puuhaa. Omat riesansa siis joka jutussa. 🙂

Sähköt

Maanrakennusurakoitsija piilotti suojaputken sähkönsyötölle siinä vaiheessa, kun keväällä tasasi pohjat murskeella. Sisälle rakennukseen tulee pienehkö alakeskus, josta sitten lähtee johdot valoille, katkaisijoille ja pistorasioille. Varsinaisia sähköpiirustuksia ei ole tarvittu, mutta piirsin kyllä suunnitelman käsin ruutupaperille. Tämän mukaan vedin itse sähköputket ja sähkäri hoiti siitä eteeenpäin piuhat sekä kalusteiden asennukset. Pienenä lisäbonuksena saimme tässä samalla sähköt myös kasvihuoneelle.

Kaikki putket vievät keskukselle. Ja johdot myös.

Seinät umpeen

Eristeiden ja sähköputkien asennuksen jälkeen vuorossa oli periaatteessa mukava työvaihe, seinien levytys. Mukava siitä syystä, että tila näyttää huomattavasti valmiimmalta, kun seinät ovat ummessa. Mutta vain periaatteessa mukava, koska kipsilevyjen asentamiseen liittyy aina myös tasoitetyöt. Muuten ihan kivaa puuhaa paitsi, että on raskasta, äärimmäisen tylsää, hitaasti etenevää, tarkkuutta vaativaa ja siitä huolimatta lopputulos ei aina ole ihan toivottua tasoa. No, tämä on osa omatoimirakentamisen autuutta eli homma pitää vain hoitaa. Ja tällä kertaahan kyseessä on “vain” varastorakennus.

Levytettyä seinää ja tasoitustyö aluillaan

Ulko-ovet

Rakennelmassa on kaksi ovea: toinen varastossa ja toinen huussissa. Vaikka tavaraa tuntuu ensisilmäyksellä olevan runsaasti tarjolla, juuri haluttujen mittojen ja laatujen kanssa saattaa törmätä ongelmiin. Näin kävi mm. ovien kanssa.

Käytettävissä olevat neliöt ovat erittäin rajalliset ja niinpä mitoitusten kanssa on pitänyt olla tarkkana. Huussista on tehty mahdollisimman pienikokoinen, jotta vastavuoroisesti varaston ala saatiin maksimoitua. Mitoitus rajoitti käymälän oven leveyden 80 senttiin. Tällä leveydellä löytyy kyllä ovia, mutta ne ovat tyypillisesti matalia, jopa 180 senttisiä. Halusimme ehdottomasti normaalikorkuiset ovet, joten päädyimme huussin osalta 8×21 -kokoiseen oveen. Varaston puolelle tuleva 9×21 on yleinen mitta ja sen kanssa ei ilmennyt saatavuusongelmia. Onneksi Kaskipuun valikoimista löytyi 8×21 koon ovia, jotka olivat vielä hinnaltaankin siedettäviä. Hintaan tosin vaikutti oven verhoilu, joka selvisi meille siinä vaiheessa, kun avasimme paketin. Sisäpuolella on paneelin sijaan varsin tyly vaneri. Tämän kompensoimiseksi saimme lomamatkalla tuttavien kesämökiltä kuningasajatuksen. Jos ajatuksen toteutus vain onnistuu, siitä lisää tämän kirjoitussarjan viimeisessä osassa.

Molemmat ovet tulivat tehtaalta puuvalmiina – ne oli siis käsiteltävä jollain sopivalla pinnoitteella. Tähän valikoitui valkoinen Osmo Color Suojaava kuultoöljy. Kyseinen öljy jättää nimensä mukaisesti puun kuvioinin näkyviin, mutta pinnan pitäisi silti olla suojassa säätä ja muita rasituksia vastaan. Samaa ainetta käytimme sitten muissakin paikoissa puuvalmiille tavaralle.

Ulko-ovi suojaöljyllä käsiteltynä. Ikkunan paikalla sääsuojana vielä kennolevy.

Pörriäiset kiusana

Katetut, ilmavat rakennelmat, jotka ovat suurimman osan aikaa käyttämättöminä, ovat ilmeisen houkuttelevia pesäpaikkoja erilaisille hyöteisille. Rakennelman sisälle ilmestyneen ampiaisyhdyskunnan alun poistin heti, kun se katon kulmaan ilmestyi. Sen osalta ampiaiset uskoivat kerrasta, että ei ole heille sopiva paikka rakentaa pesää. Toisin kävi ulos räystään alle tehdyn pesän kanssa.

Tässä vaiheessa vielä pienikokoinen pesä ulkona räystään alla.

Pörriäisistä on ollut sen verran paljon puhetta ja koska ulkohommissa oli juuri sillä hetkellä vähän taukoa, saivat ampiaiset jonkun aikaa rauhassa rakentaa pesäänsä. Tämä oli virhe. Jos ampiaispesän aikoo hävittää helposti, se on näköjään tehtävä heti alkuunsa. Vähän aikaa yritimme rauhallista rinnakkaiseloa, mutta kolmannen kerran jälkeen, kun olin saanut pistoja niskaan, käteen ja jalkoihin, oli pakko tehdä asialle jotain.

Ensiksi kokeilin samaa kevyttä lähestymistä, joka toimi hyvin sisällä olleen pesän kanssa: pitkällä laudalla pesä alas räystään alta ja lujaa karkuun. Viikon verran leikimme tätä leikkiä ja joka kerta sinnikkäät ampparit olivat seuraavana aamuna tehneeet uuden pesän alun samaan paikkaan. Vaikka pahalta tuntuikin, en keksinyt enää muuta vaihtoehtoa, kuin hakea Raid-pullo ja suihkuttaa pesää sillä. Tämä toimi ainakin sen suhteen, että ampiaiset katosivat.

Sinnikkäät pesänrakentajat. Vaikka kuinka tarkkaan kaapi pesänrippeetkin pois, aina seuraavana aamuna kävi samassa paikassa kova kuhina ja uusi rakennelma oli tekeillä.

Kunnianhimo kasvaa projektin edetessä

Alkuperäinen tavoite oli saada aikaan perusmuotoinen kylmä varastotila puutarha- yms. tarvikkeille sekä suht asiallinen huussi nykyisen hirvityksen tilalle. Matkan varrella on yksityiskohta kerrallaan tullut mieleen, josko kuitenkin samalla vaivalla (ja pienellä kulujen lisäyksellä) saataisiin aikaiseksi vähän tyylikkäämpääkin jälkeä. Materiaalien ja yksityiskohtien kanssa on päästy jopa niin pitkälle, että eräänkin sukulaisen mielestä meille olisi tulossa luksushuussi. Onko näkemykselle todellisuuspohjaa, selviää sarjan seuraavassa ja näillä näkymin viimeisessä osassa. Tässä kuitenkin vähän ennakkofiilistelyä siitä, mitä tuleman pitää:

Tähän tulee ikkuna.
Päärakennuksen terassin rimoituksesta jäi tavaraa yli ja niistä saatiin rimaseinä myös tähän rakennelmaan. Kuvassa näkyvä alakaton panelointi tuli ikäänkuin”kaupan päälle”. Yhdessä tavarantoimituksessa oli mukana väärää tuotetta ja kauppa hyvitti ne. Niin pientä määrää ei kuitenkaan tarvinnut palauttaa.

Rima korkealla

JuhaniK Kommentoi

Huvilan hirsirungon mukana meille myytiin myös tarvikkeet sisäkattoihin. Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että tasainen ja vaalea levykatto on kyllä aivan tyylikäs, mutta myös lievästi tylsä. Isot ikkunapinnat yhdessä sileän katon kanssa suurehkossa avoimessa tilassa eivät myöskään ole akustisesti kovin hyvä vaihtoehto. Päätimme tehdä olohuone/ruokailutila/keittiö -alueille rimakaton.
Jatka lukemista ”Rima korkealla” →