Ensimmäisen maailman ongelmia – vai onko?

Verrattuna maailman oikeasti isoihin murheisiin omat rakentamisen ongelmat ovat tietysti kovin pieniä. Toisaalta niiden korjaaminen ei vaadi perustavanlaatuisia muutoksia mihinkään elämää suurempaan. Usein vähän lisää huolellisuutta ja oikea asenne riittää.

Viime projektin yhteydessä pystyimme varauksetta suosittelemaan Kontiota. Tälläkin kertaa voimme suositella. Varauksin. Saattaa tietysti olla myös niin, että tässä matkan varrella on oppinut olemaan tarkempi erilaisten yksityiskohtien suhteen. Edelliskertaa enemmän säätöä tässä nykyisessä projektissa on joka tapauksessa ollut.

Suunnitteluun liittyviä haasteita

  • Hirsimateriaali ja -profiili

Pyysimme Kontiota toimittamaan meille tämän uuden rakennuksen samanlaisesta hirrestä kuin viisi vuotta sitten tehty huvilamme. Näin ainakin ohjeistimme myyjää. Erona on, että tällä kertaa materiaaliksi valikoitui mänty kuusen sijaan ja hirren profiilikin on erilainen. Meille asia selvisi siinä vaiheessa, kun hirret oli asennettu. Yksi selitys saattaa olla, että tämä uusi rakennus on toteutettu painumattomalla hirrellä kun viimeksi oli perinteisempi painuva rakenne. Päätimme joka tapauksessa hyväksyä toimituksen. Ulkopuolinen ei välttämättä eroa edes huomaa. Varsinkaan, kun rakennukset ovat väriltään tummia (mustanruskeita). Emmekä tämän takia ole unia menettäneet, mutta ei asia toisaalta mielestä poiskaan katoa.

  • Virhe ikkunamerkinnöissä

Kaksi erikokoista ikkunaa oli merkitty piirustuksiin samalla tunnisteella. Onni onnettomuudessa oli, että hirsiseinän aukot oli työstetty oikeiden mittojen mukaan. Ongelmaksi tulivat pielipellit. Alihankkija oli tehnyt peltilistat tunnisteiden mukaan, joten yhteen ikkunaan tuli väärät pellit. Tämä korjattiin nopeasti ja uudet pellit tulivat työmaalle parissa viikossa.

  • Sähköreiät

Yksi suunnitteluun liittyvä aikataulutettu ja tilaajan vastuulla oleva asia on lähettää mittakuva sähkövetoja varten porattavista hirsisienien rei’istä. Näin teimme ja edelleenkin Kontion asiakasportaalista löytyy tämä meidän tekemä piirustus. Todellisuudessa reiät on kuitenkin porattu eri paikkoihin, kun mihin ne halusimme. Määrä täsmää, sijainti ei. Tähän varmaankin löytyy joku tekninen syy, mutta asiakkaalle ei asiasta ole kerrottu. Onneksi meillä on pilariperustus, joten reikien paikkoja voi osin tarkistaa alapuolelta. Kun tiedustelin asiasta, vastaus oli, että reikien paikat pitää katsoa hirsikuvasta, eikä varsinaisesta sähköreikäkuvasta. Hirsikuvassa mitat täsmäävät todellisuuden kanssa. Enimmäkseen. Satunnaiselle sähköasentajalle voi tuottaa yllätyksen, että hirsikuvissa hirren paksuudeksi on merkitty 92mm, kun meillä 135 millinen hirsi. Tuo 43mm:n ero on riittävä, että etenkin ulkoseiniin tehtävät poraukset menevät reiästä varmasti ohi. Pitää vain toivoa, että jatkossakin kohteessa on sähköasentaja, joka aina tarkistaa asiat paikan päällä eikä vain luota piirustuksiin.

Sähköreikien paikat selviävät hirsikuvista. Seinän todellinen paksuus pitää kuitenkin ottaa huomioon.

  • Hirsikehän ankkurointi perustuksiin

Kontion tekemissä suunnitelmissa ohjeistettiin laittamaan perustusvaluihin lattaraudat, joihin hirret ankkuroidaan. Kyseessä on lisävarmistus sille, että esim. tuuli ei kehikkoa pääse liikuttamaan. Suunnitelmien mukaista lattarautaa ei joka rautakaupasta edes löydy ja siellä, missä sitä myydään, ei muutaman metrin pätkää ole saatavilla. Tavaraa jäi siis seuraaviinkin projekteihin.

Yllätys olikin sitten suuri, kun asentajaporukan nokkamies ensi töikseen ilmoitti lakonisesti, että ”poikki, poikki, poikki”. Näiden valuun upetettujen rautojen sijaan asentajat kiinnittivät alimman hirsikerran perustuksiin betoniruuveilla. Kuulemma nopeampi tapa hoitaa homma.

Ensimmäinen työvaihe kohteessa oli siis katkoa kulmahiomakoneella kaikki minun huolellisesti pätkimät, taivuttamat ja valuun asemoimat lattaraudat. Eikä tässä vielä kaikki. Turha ylimääräinen työvaihe toi mukanaan vahinkoriskin. Innokas rälläköijä oli jo jatkamassa katkomisurakkaansa rakennuksen keskellä oleviin kierretankoihin, joiden varaan myöhemmin asennettiin vesikattoa kannattavat pilairt. Katkominen onneksi vihellettiin poikki ja pilarit (toivottavasti) ovat tukevalla pohjalla – en voinut olla ihan vieressä tekemisiä vahtimassa.

Lattaraudat vasemmalla olevissa pilareissa.

Asennukseen ja tarvikkeisiin liittyviä ongelmia

  • Puutavaran laatu

Enimmäkseen Kontion toimittaman puutavaran laatu on tälläkin kertaa ollut hyvä, vaikkakin ero edelliskertaan verrattuna on selkeä. Sekä hinta- että saatavuustilanne varmasti aiheuttavat paineita. Toivottavaa olisi, että asentajat viimeistään tarkistaisivat tavaran laadun.

Oksan kohdalta haljennut kulmalista on onneksi (tarkoituksella?) asennettu talon taaimmaiseen kulmaan, jossa se vähiten näkyy. Rakennusta maalatessa ei mikään nurkka jää piiloon.
  • Raakapontit väärinpäin

Meillä on tässäkin rakennuksessa huopakatto. Tyypillisesti huovan alla on yhtenäinen laudoitus, raakapontti. Ko. laudan erikoisuus on, että sillä saadaan toiselle puolelle täysin tasainen pinta ja toinen puoli on höylätty ja siinä on siistit viisteet. Viisteet jäävät näkyviin räystäiden alle tai mahdollisesti avoterassin kohdalla.

Raakapontti oli nyt asennettu alkuun väärinpäin: sileä puoli alaspäin eli höylätty viistepuoli ylöspäin. Jossain vaiheessa joku oli ilmeisesti huomannut virheen ja kesken kaiken oli laudat alettu asentaa oikein. Itse huomasin tämän ulkomaalauksen yhteydessä. Metsän puoleiset räystäänaluset olivat erilaiset kuin muut. Maalasin kuitenkin kaikki räystäät loppuun asti. Illalla tein reklamaation asiasta.

Poistuimme kohteesta pariksi päiväksi ja yllätys oli suuri, kun takaisin tullessa pihalle oli levitelty enemmän tai vähemmän rikki revittyjä ja maalattuja raakaponttilautoja. Takaräystäällä hohtivat uudet laudat. Urakoitsija oli pikaisesti käynyt poistamassa väärin asennetut ponttilaudat ja korvannut ne uusilla. Ok sinänsä, että asiat hoituvat nopeasti, mutta hyvän tavan mukaista olisi informoida asiakasta, mikäli tullaan kohteeseen ja myös siitä, mitä aiotaan tehdä.

Väärinpäin olevat raakapontit oikealla, tämä tasainen sahapinta pitäisi olla yläpuolella. Pieni nyanssi on myös katkaisematta jäänyt räystään päätylauta.
  • Kolhittu ikkunan pielilista

Toinen peltilistoihin liittyvä ongelma on ison ikkunan vasemman reunan kolhut. Se, ovatko kolhut tulleet kuljetuksen aikana vaiko vasta asennuksen yhteydessä, on epäselvää. Joka tapauksessa ikkunoiden valmistaja lupasi hoitaa asian kuntoon. Tätä kirjoitettaessa (28.11.) ja kahden muistutuksen jälkeen asia on edelleen hoitamatta. (Edit: Lista vaihdettu uuteen 2.12.2022)

Kolhiintunut ikkunan kehys, jonka korjausta on odotettu jo kolme kuukautta.
  • Naulaimen huolimaton käyttö sekä ylä- että alapohjassa.

Suurin osa liitoksista tehdään työmaalla impulsssinaulaimella. Kätevä ja nopea tapa naulaukseen. Sarjatyönä tehtäessä mahdolliset virheet, kuten palkkien sivuista läpi tulevat naulat, helposti kertautuvat. Jos palkit ja liitokset jäävät piiloon, niin ei tästä enimmäkseen ole haittaa. Siis jos ja enimmäkseen. Etenkin yläpohjan villoituksen yhteydessä palkeista vinossa sojottavat terävät naulat tuovat turhaa lisähaastetta muutenkin hankalaan työhön. Samoin räystäskoteloihin tulee paitsi esteettinen haitta myös ylimääräistä vaikeuskerrointa, kun maalatessa sivellin tarttuu nauloihin kiinni ja lisäksi aikaansaa valumia.

Naulaimen käyttö ei aina ole helppoa.
  • Sormenjäljet hirsissä

Vaalea puupinta on herkkä tahroille ja aiheuttaa harmia etenkin, jos hirsien pintakäsittely on läpikuultava vaalea kuten meillä. Epäilemättä tässäkin suhteessa on erilaisia käytäntöjä, mutta kokemusta on nyt näistä kahdesta Kontion rakennuksesta. Edellisellä kerralla ei asentajilta sormenjälkiä seiniin jäänyt, nyt niitä oli paljon. Onneksi lähtivät hiomalla suht hyvin pois.

Sormenjälkiä hirsissä.
  • Työmaasahaaukset

Hirret tulevat tehtaalta mahdollisimman valmiiksi työstettyinä. Valitettavasti jää kuitenkin joitain sahauksia. jotka tehdään vasta asennusvaiheessa. Tehtaan ja työmaan jäljessä on selvä ero. Täysin samaan jälkeen ei työmaalla varmaan koskaan päästä, mutta sahankäyttäjä pystynee kyllä vaikuttamaan lopputulokseen.

Följareille ilmeisesti ajetaan asennusurat työmaalla. Tässä saha on lipsahtanut vähän sivuun. Me tulemme todennäköisesti vuoraamaan nämä palkit kipsilevyllä, mutta sen varaan ei asentaja voi laskea.
  • Följareiden kiinnitys

Hirsirakentamisen välttämätön riesa ovat följarit. Niitä tarvitaan, jotta korkea hirsiseinä ei nyrjähtäisi. Paras tietysti olisi, jos ko. palkit voisi piilottaa esim. väliseinien sisään. Joskus niitä joutuu jättämään näkyviin ja silloin asennuksen huolellisuus korostuu. Voisi kuvitella, että kiinnitysruuvit pystyisi samalla vaivalla laittamaan siististi kuin enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti. Jos följärit taasen jäävät piiloon ja ovat esim. osa välisseinärunkoa, olisi suotavaa, että olisivat suorassa. Vinoon asentaminen tuottaa ongelmia eli lisätyötä, jos seinälevyjä on tarkoitus ruuvata följareihin. Näin on tilanne tässä meidän tapauksessamme.

Kuvassa lattialaudan pääty on sahattu 90 asteen kulmaan. Vinossa olevasta följarista tulee jatkossa ongelmia. Joko esteettisiä tai käytännöllisiä jos/kun palkki on osana väliseinärunkoa.
Seinissä on följareitten kohdalla tällaisia ruuvinreikiä. Arvaukseni on, että ovat seurausta sahaukseen tarvittavien ohjainlautojen kiinnityksestä. Reiät toki ovat pieniä, mutta olisiko kuitenkin joku muu tapa hoitaa homma ilman, että kosketaan näkyviin jäävään hirsipintaan.

Loppukaneetit

Rakentamisessa ylipäätään ja hirsirakentamisessa erityisesti on paljon käsityötä. Jokainen rakennelma on yksilö ja olosuhteet vaihtelevat. Yksittäisen rakentajan osaaminen, keskittyminen, ammatillinen kunnianhimo jne. vaikuttavat lopputulokseen. Työnjohtaja – rakennuttajasta puhumattakaan – ei voi jokaista tekijöiden kädenliikettä olla vahtimassa. Asenne on tässäkin oleellista. Sen lisäksi että pyritään pääsemään omasta osuudesta eroon mahdollisimman nopeasti ja helposti, pitäisi miettiä, mitä vaikutusta milläkin suorituksella on työmaan seuraaviin vaiheisiin ja varsinkin lopputulokseen.

Jotta ei menisi liian negatiiviseksi, loppuun vielä tunnustusta hyvistä suorituksista. Kontion tehtaan palvelu on tälläkin kertaa ollut koko projektin ajan asiallista. Tavarat tulivat ajoissa kohteeseen, asennus sujui jopa etuajassa ja talo on tukeva sekä suorassa. Suurin osa puutteista on myös korjattu nopeasti ja asiallisesti heti, kun niistä on reklamoitu. Osa asioista on toki sellaisia, että niitä ei voi tai ei ole järkevää lähteä jälkeenpäin muuttamaan tai korjaamaan. Näillä varauksilla voimme siis edelleen suositella Kontiota.

Pienistä murheista huolimatta rakennus seisoo tehtaan asennuksen jäljiltä tukevasti paikallaan.

Runko, vesikatto, ikkunat ja ovi

Edellisessä kirjoituksessa kerrottiin, miten talousrakennuksemme sai perustukset. Nyt pääsemme näyttävämpään vaiheeseen – hirsipaketin pystytykseen.

Täsmälleen sovitun mukaisesti eli maanantaina 8.8.22 saapuivat Kontion asentajat kohteeseen. Kaikki kunnia ja kiitos myös hyvin toimineesta logistiikasta valmistajalle. Kaikki tavarat olivat saapuneet ajoissa – ei liian aikaisin mutta ei myöhässäkään.

Asennukseen oli varattu kaksi viikkoa, mutta koska ilmat suosivat ja porukalla oli seuraavat urakat painamassa päälle, koko homma hoitui kolmessa päivässä. Tämänkertaista suoritusta oli mielenkiintoista verrata edelliskertaan viisi vuotta sitten. Silloin kahdelta mieheltä kului yli tuplaten isomman rakennelman kasaamiseen kolme viikkoa.

Tällä kertaa viisi miestä tarvitsi siis kolme päivää. Rehellisyyden nimissä pitää kyllä todeta, että edellisellä kerralla oli asentajista riippumattomia viiveitä. Samoin kolmeen viikkoon Suomessa lähes väistämättä sisältyy epäsuotuisia sääoloja. Oli miten oli, kiire näkyy myös lopputuloksessa. Ei mitään dramaattista, mutta pientä huomautettavaa siellä täällä. Voi toki olla, että aikakin kultaa muistot, koska viime kerralla ei vastaavia pikkuongelmia ilmennyt lainkaan. Silloin pystyin varauksetta suosittelemaan kokonaispalvelua – nytkin voin silti hyvin suositella.

Kuten ylläolevasta varmaankin jo ilmenee, hirsipaketin kasaaminen säältä suojaan -asentoon sujui aikamoisella rutiinilla. Tee-se-itse -periaatteella asia varmaan myös hoituisi, mutta tällaiselta harrasterakentajalta aikaa kuluisi viikkoja, ehkä jopa kuukausia. Ja kyllähän tässä nikkarointipaineita pääsee vielä tämän jälkeenkin aivan riittävästä purkamaan. 🙂

Alla kuvia ja joitain huomioita kolmen päivän asennusrutistuksesta.

Kun Kontion kuorma oli purettu, piha oli taas täynnä paketteja.
Kello seitsemän maanantaiaamuna asentajat tulivat kolmella autolla. Hauska yksityiskohta oli, että asennusfirma oli paikallinen – Tenholasta.
Helppoa kun sen osaa. Painavia hirsiä ei kukaan mielellään siirtele turhaan. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun menevät kerralla oikein ja paikoilleen. Tässä(kin) ilmiselvästi kokemus auttaa.
Ensimmäisen päivän iltana rakennus oli jo saanut muotonsa. Isohko ja toistaiseksi vielä vaalea rakennelma muuttaa pihan näkymiä melkoisesti. Arkkitehti/pääsuunnitelijamme arvioi sekä visioidensa toteutumista että työn jälkeä. Molemmat olivat ilmeisen ok.
Sisällä oli tässä vaiheessa varsin avaraa.
Toisen päivän jälkeen draamaa sai hakea lähinnä valaistuksen avulla. Vaihteeksi kuva takaseinästä. Projekti toki eteni koko ajan. Räystäät ja katto olivat päivän teema.
Yksi rakennelman kuningasajatuksista on näkymä päätyhuoneen isosta ikkunasta merelle ilta-aurinkoon.
Kolmannen päivän jälkeen näytti tältä. Päivän urakkaan kuuluivat ulko-oven, ikkunoiden ja lattiapalkkien asennukset. Kontion asennusporukka on työnsä tehnyt ja poistunut. Tullakseen seuraavalla viikolla takaisin korjaamaan parit pienet puutteet ja virheet. Tällä kertaa huopakaton asennuksen hoiti oma urakoitsijansa pari viikkoa myöhemmin. Siihen asti talon katolla oli pressut suojana.

Tästä eteenpäin vastuu projektin etenemisestä on meillä itsellämme. Ensimmäinen ja kiireellinen operaatio olisi ulkoseinien pintakäsittely. Siihen paneudumme seuraavassa jaksossa.

Uudet piharakennukset

Vuoden 2021 projekteja olivat takapihan varasto/verstas sekä kasvihuone. Ensimmäinen tehtiin kokonaan ns. pitkästä tavarasta. Jälkimmäinen tilattiin valmiina rakennussarjana. Näistä voit halutessasi lukea lisää alkaen tästä postauksesta.

Nyt jatkamme uusien projektien merkeissä. Kuluneen talven aikana haimme luvat kahdelle uudelle rakennelmalle: rantasaunalle ja ylemmäs pihaan tulevalle talousrakennukselle. Tavoite on myöhemmin saada talousrakennuksen käyttötarkoitus muutettua vierasmajaksi. Tässä vaiheessa kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusten mukaisesti menemme kuitenkin tuolla talousrakennuksella.

Haimme siis luvat kahdelle rakennelmalle, mutta etenemme vaiheittain. Ensin keskitymme talousrakennukseen ja kun se on valmis (ainakin riittävässä määrin) jatkamme rantasaunan osalta. Resurssimme eivät riitä molempien yhtäaikaiseen toteutukseen, joten vaiheistus on tarpeen. Meillä on rannassa periaatteessa ihan toimiva sauna, joten sen kanssa ei ole niin kiire. Toisin on lisätilan kanssa varsinaisen asumisyksikön yhteydessä.

Lupakuvat

Arkkitehtimme eli Janne piirsi uudet rakennukset tyylillisesti yhteneväisiksi varsinaisen huvilan kanssa. Talousrakennus myös toteutetaan samanlaisena hirsirakennuksena – tosin vähän ohuemmasta tavarasta tehtynä. Hirsipaketin tilasimme lopulta samasta paikasta kuin itse huvilankin eli Kontiolta. Paketin toimitus ja asennus on elokuun alussa.

Rantasauna sen sijaan tullaan näillä näkymin toteuttamaan lautarunkoisena ja lautaverhoiltuna. Yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä, mutta yksi vähän erikoisempi ratkaisu on jo päätetty. Rakennelmaan tulee viherkatto. Tärkein syy tälle on, että saunan katto on huvilan isojen ikkunoiden näkymässä varsin iso elementti. Viherkatto toivon mukaan maastouttaa katon ja rakennelman. Ainakin siitä tulee parempi kuin nykyisen saunarakennuksen ruostunut peltikatto!

Alla julkisivu- ja pohjakuvat molemmista rakennelmista. Seuraavassa jaksossa pääsemmekin sitten itse asiaan eli rakennuspaikan raivaamiseen sekä perustusten tekoon.

1. Talousrakennus

Yllä olevassa kuvassa talousrakennuksen pohja sekä julkisivut. Rakennelman pinta-ala on n. 40 neliötä. Päädyn isosta ikkunasta aukeaa näkymä merelle länteen. Takaseinä pienine yläikkunoineen on naapurin suuntaan. Oven eteen on suunnitteilla terassi – kuvan portaat ovat vain mallina.

2. Rantasauna

Rantasaunan ideana on erilliset osiot itse saunalle ja saunatuvalle. Väliin jää katettu terassi. Sen mitoituksia jouduttiin kaupungin vaatimuksesta pariin kertaan iteroimaan. Rakennusmääräykset sallivat katettuja terasseja, mikäli seinien sulkema osuus on alle 50 prosentin. Muussa tapauksessa terassi lasketaan mukaan rakennusoikeuteen. Rantasaunalle sallitaan max. 30 neliötä, joten ei ole tarkoituksenmukaista käyttää näitä vähiä neliöitä terasseihin. Saunan yksityiskohtia (sienämateriaalit, ikkunoiden koot yms.) tultaneen vielä hienosäätämään.

Lopusta alkuun

Huvilamme on virallisesti valmis.

Torstaina 8.10. pidettiin rakennuksen lopputarkastus. Kaikki oleelliset asiat olivat kohdillaan eikä pöytäkirjaan merkitty puutteita. Vaikka elämä huvilalla ei tästä varsinaisesti muutu, tuntuu tosi hyvältä, kun saa jonkun (merkittävän) asian vietyä maaliin. Juhlan paikka siis!

Tässä pari tuoretta kuvaa ”vastavalmistuneesta” kohteesta:

Huvila sellaisena kuin se lopputarkastuksessa hyväksyttiin
Terassi rima- ja teräskaiteilla varustettuna.
Rekennuksella on oiva paikka rinteessä kallion päällä. Mukavasti suojassa, mutta näkymät merenlahdelle ovat silti mainiot. Sekä tämä että rantasaunan paikka olivat edellisten omistajien aikoinaan valitsemia. Sinänsä sääli, että alkuperäiset rakennukset eivät olleet eri syistä enää käyttökelpoisia.

Kuten tämän artikkelin otsikkokin vinkkaa, saaga kuitenkin jatkuu. Jokainen loppu on jonkin uuden alku. Nyt tietysti alkaa vaihe, jossa nautimme aikaansaannoksista. Mutta ei siinä vielä kaikki. Seuraavat projektit ovat jo suunnittelupöydällä. Niistä vähän ennakkoa alempana.

Aikamoinen matka tämä neljän vuoden rupeama on ollut. Aloitimme vuonna 2016 aivan nollasta. Tonttikaupat teimme silloin syyskuussa ja tilukset saimme haltuumme vuoden vaihteessa.

Alun hektinen tekeminen (suunnitelmat, kilpailutukset, rakennuslupa, rungon pystytys) vaihtui ajan mittaan rauhallisemmaksi puurtamiseksi. Urakoitsijoita on ollut matkan varrella muutamia. Etenkin sähkäri ja putkari ovat saaneet seurata projektiamme lähietäisyydeltä lähes koko matkan ajan. Heille ja kaikille muillekin kiitos hyvästä yhteistyöstä!

Usein esitetty ja sinänsä hyvä kysymys tässä vaiheessa on, että mitä tekisimme toisin, jos aloittaisimme uudestaaan. Yhtä asiaa olen yleensä korostanut. Projektin vaiheiden painotukset olisivat voineet olla toisin.

Suunnitteluun olisi ollut hyvä käyttää enemmän aikaa. Sen ansiosta/avulla projektiin kokonaisuudessaan käytetty aika olisi todennäköisesti ollut lyhyempi. Detaljeja on myös jouduttu tekemään ”learning by doing” -menetelmällä. Tarkemmalla suunnittelulla paitsi tekeminen olisi ollut nopeampaa, varsinkin lopputulos mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös parempi.

Toisaalta, kuten lähinaapurimme asian osuvasti omasta kokemuksestaan totesi, parasta aikaa mökillä olossa on ollut rakentaminen. Hyvin sanottu ja voin samaistua siihen, vaikka emme mitään pitkää rakennusaikaa varsinaisesti tavoitelleet.

Isojen linjojen osalta kaikki on siis kunnossa. Pieniä asioita on joitain, jotka kenties tekisimme toisin. Ajan kuluessa myös tarpeet, toiveet ja tarjolla olevat tuotteetkin muuttuvat sekä kehittyvät. Vaikka kuinka hyvin suunnittelisi, tulevaisuuden tarpeita ja mahdollisuuksia ei voi aina ennakoida. Toistaiseksi olemme lopputulokseen oikein tyytyväisiä ja uskomme, että perusratkaisut palvelevat pitkälle tulevaisuuteen.

Mitä jatkossa?

Huvilan siirryttyä nyt ylläpitovaiheeseen katseet ovat kohdistuneet muihin kiinteistön osiin ja etenkin saunarakennukseen rannassa. Tämä myös ihan konkreettisesti. Vanha rantasauna ja etenkin sen katto on merkittävä osa huvilan ikkunoista avautuvaa näkymää. Nykykunnossaan ja -muodossaan se ei varsinaisesti hivele silmää. Valitettavasti rakennus ei toiminnoiltaankaan vastaa sitä, mitä rantasaunalta toivomme.

Näkymä huvilan olohuoneen sohvalta merelle. Rantasaunan katto vähintään vaatisi kunnostusta. Todennäköisempi vaihtoehto on, että uusimme koko rakennuksen.
Alkuperäinen rantasauna on julkisivultaan ihan söpö. Saunakin on sinänsä käyttökelpoinen. Näihin positiiviset ominaisuudet valitettavasti rajoittuvat. Pohjaratkaisu, huonejako, ikkunoiden ja ovien sijoittelu, rakenteet, materiaalit jne. ovat aitoa 50/60-lukua. Siihen aikaan ajatusmaailma oli ilmeisen erilaista nykypäivään verrattuna.

Saunan lisäksi suunnitelmissa on uudistaa myös muita kiinteistöön kuuluvia piharakennuksia. Mitä ja milloin – aika näyttää.

Myös tämä blogi siirtyy huvilan osalta ylläpitomoodiin. Joitain päivityksiä tullee, kun viimeistelemme jäljellä olevia pieniä puutteita. Uusien juttujen osalta palaamme asiaan ajallaan.

Kiitos seurasta tähän saakka! 🙂

Helteet menivät – kaiteet tulivat

Eipähän tarvitse enää tuskailla kuumuutta eikä huudattaa ilmastointia. Eikä pelätä terassilta putoamista. Jälkimmäinen on tietysti oikeasti hyvä juttu.

Kesään etenkin mökillä kuuluu ulkoilmaelämä. Tässä postauksessa kaiteiden lisäksi muitakin terassitapahtumia – sekä huvilalla että kylillä.

Pitkään pohditut ja odotetut terassin kaiteet ovat nyt paikoillaan!

Paikallinen metalliyrittäjä Tenholasta (Lundmet AB/Kjell Lundsten) teki juuri niin hyvää työtä kuin vinkin antanut maanviljelijänaapurimme oli kehunut. Työnjälki on oivallista ja kaide on tukevasti asennettu. Myös toimitus oli lähes ajallaan. Rakennushommissa siedettävä viikon myöhästyminen oli vielä ihan ok. Selitys oli maalaamon viiveet – ainahan syylliset löytyvät jostain muualta. 🙂 Tältä mustat teräskaiteemme nyt sitten näyttävät:

Kiinnityspultit hohtavat vielä teräksisinä. Asennuspäivänä oli sen verran tuulista, että Lundsten ei halunnut riskeerata ja alkaa sprayata muttereita ja pultin kantoja. Lupasin itse hoitaa työn paremmalla säällä.

Kaiteet täyttänevät jo tällaisenaan rakennusmääräysten asettamat turvallisuusvaatimukset. Suunnitelmana on vielä asentaa puinen käsijohde kaiteen yläpintaan. Sen mukaisesti pyydettiin aikoinaan myös tarjoukset ja niinpä yläpintaa ei ole viimeistelty samalla pieteetillä kuin kaiteen muut osat. Harmi sinänsä, nyt jälkeenpäin ajatellen ja katsoen kaide saattaisi olla jopa parempi ilman puuosia. Ehkä voimme kuitenkin elää asian kanssa ja jostain jollain tavalla jossain vaiheessa hommata tarvittavat käsijohteet.

Lisää turvavarusteita

Pakollisia varusteita vaikkakaan eivät varsinaisesti mitään koristeita ovat myös talotikkaat. Piirustuksissa tikkaat oli laitettu talon tien puoleiselle pitkälle sivulle pääoven viereen. Päätimme kuitenkin siirtää ne pohjoispäätyyn edes hieman pois silmistä.

Tikaat tilasin Sadex Oy:n verkkokaupasta ja noudin heidän toimipisteeltään Vantaalta. Asennus oli suht suoraviivaista ja lopputulos tuntuu ihan tukevalta. Lopullinen tuomio tullee siinä vaiheessa, kun nuohooja ensimmäisen kerran pääsee tikkaita käyttämään.

Härpäkkeitä rakennuksen päädyssä: talotikkaat, telkkariantenni ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Perhetapahtuma

Kevään ja alkukesän luonnonihmeitä ovat emot poikasineen. Linnut, peurat, jänikset ja kaikki muutkin metsän sekä meren elävät pitävät tähän aikaan vuodesta hyvää huolta jälkikasvustaan. Tähän kuvioon sopii mukavasti ”iloinen perhetapahtuma” terassillamme. Pari vuotta sitten sain syntymäpäivälahjaksi jo pitkään haaveissa olleen Weber -kaasugrillin. Enkä ole pettynyt – loistava laite se on. Nyt sillekin ilmestyi pienokainen viereen: sähkösavustin Motonetista. 🙂

Näppärähän tällainen sähkökäyttöinen savustin on. Purut sisään, töpseli seinään ja menoksi, Yhden kerran on tullut kokeiltua ja sen perusteella tuntuu tehokkaalta peliltä. Ehkä jopa liiankin kanssa. Purut paloivat hienoksi tuhkaksi vauhdilla. Lohi toki kypsyi asiallisesti, mutta savuaromit jäivät miedoiksi. Seuraavalla kertaa pitää yrittää jollain tavalla vähän hidastaa prosessia.

Rannan terassilla käyttöä

Rantaterassin ja siihen integroidun laiturin alkuvaiheista on tullut kirjoitettua enemmänkin. Tänä kesänä olemme päässeet nauttimaan tekemisen lisäksi myös lopputuloksesta. Iltapäiväkahvit ja auringonlaskujen ihailu saunomisen yhteydessä ovat olleet mahtavia etenkin nyt, kun Mari hankki terdelle sohvaryhmän ym. asiaan kuuluvat varusteet.

terassielämää
Sohvan pitäisi olla säänkestävä. Mukava se ainakin on. Matala pöytä on Marin kuormalavasta tuunaama. Etualan korkeampi pöytä tuolineen tuli perintönä huvilan edelliseltä omistajalta. Terassin jatkeeksi vasemmalle puolelle olemme visioineet paikkaa paljulle.

Kolmen vuoden projekti – torilla tavataan!

Mökkinaapurimme ovat heti alusta lähtien ja moneen kertaan kehuneet paikallista lauantaiaamun must -juttua. Meni kolme vuotta ja kesää ennen kuin pääsimme asiaan perehtymään. Lauantaisin on aina joko ollut jotain muuta tärkeämpää tekemistä tai sitten on vain nukuttu liian pitkään. Naapureilta saatuihin ohjeistuksiin on nimittäin kuulunut, että torille pitää mennä heti yhdeksältä. Muuten ei saatavilla ole enää sitä ykkösjuttua eli savukalaa.

Viime lauantaina palikat viimein loksahtivat paikoilleen. Prästkullan kesätori on nyt nähty ja koettu. Näiden paikallisten kesätorien juju on toisaalta tuttujen tapaaminen ja toisaalta lähiseudun pienyrittäjien tukeminen. Omat piirimme kylällä ovat vielä rajalliset, mutta lähiruoka on aina hyvä valinta.

Torikyltti
Kyltti ohjaa perille.
Kirpparimyyjät
Perinteistä torimyyntiä kylätalon pihamaalla.
kalaa ja kahvia
Kahvila ja sen takana kalakioski.

Kalakärryssä oli myynnissä lohta sekä savustettuna että fileoituna raakana. Vakuuttivat kalan olevan Bromarvin vesiltä ja epäilemättä näin olikin. Suurin lohi oli tällä kertaa ollut 26-kiloinen. Sellaisia saa kuulemma ainoastaan pitkällä rysällä, muilla välineillä ei kannata edes yrittää. Samaa on sanonut myös naapurimme, joka kalastaa verkoilla. Työkaverini Teemun kanssa olemme uistelemalla saaneet haukia. Ns. arvokalat ovat jääneet ammatilaisten saalistettavaksi.

Savukalan kylkiäiseksi ostimme viereiseltä myyjältä suoraan maasta nostettuja perunoita. Tuntuu hyvältä, kun saa kuulla suoraan tuottajalta, mistä ja miten kauppatavara on torille tullut. Eikä pelkästään tunnu, vaan myös maistuu!

Tuhansien eurojen keittiö ja viiden sentin virhe

Keittiön asennus edellyttää paneutumista asiaan, nikkarointia käsityökaluilla, luovuutta yhdistettynä insinööriajatteluun ja lisäksi jonkun verran salapoliisin vikaa. Tai sitten teet asian helpoksi ja ostat kalusteet asennuksen kera. Päätimme tällä kertaa kaikesta huolimatta asentaa kaapit ja koneet ihan itse.
Jatka lukemista ”Tuhansien eurojen keittiö ja viiden sentin virhe”