Uudet piharakennukset

Vuoden 2021 projekteja olivat takapihan varasto/verstas sekä kasvihuone. Ensimmäinen tehtiin kokonaan ns. pitkästä tavarasta. Jälkimmäinen tilattiin valmiina rakennussarjana. Näistä voit halutessasi lukea lisää alkaen tästä postauksesta.

Nyt jatkamme uusien projektien merkeissä. Kuluneen talven aikana haimme luvat kahdelle uudelle rakennelmalle: rantasaunalle ja ylemmäs pihaan tulevalle talousrakennukselle. Tavoite on myöhemmin saada talousrakennuksen käyttötarkoitus muutettua vierasmajaksi. Tässä vaiheessa kaupungin rakennusjärjestyksen vaatimusten mukaisesti menemme kuitenkin tuolla talousrakennuksella.

Haimme siis luvat kahdelle rakennelmalle, mutta etenemme vaiheittain. Ensin keskitymme talousrakennukseen ja kun se on valmis (ainakin riittävässä määrin) jatkamme rantasaunan osalta. Resurssimme eivät riitä molempien yhtäaikaiseen toteutukseen, joten vaiheistus on tarpeen. Meillä on rannassa periaatteessa ihan toimiva sauna, joten sen kanssa ei ole niin kiire. Toisin on lisätilan kanssa varsinaisen asumisyksikön yhteydessä.

Lupakuvat

Arkkitehtimme eli Janne piirsi uudet rakennukset tyylillisesti yhteneväisiksi varsinaisen huvilan kanssa. Talousrakennus myös toteutetaan samanlaisena hirsirakennuksena – tosin vähän ohuemmasta tavarasta tehtynä. Hirsipaketin tilasimme lopulta samasta paikasta kuin itse huvilankin eli Kontiolta. Paketin toimitus ja asennus on elokuun alussa.

Rantasauna sen sijaan tullaan näillä näkymin toteuttamaan lautarunkoisena ja lautaverhoiltuna. Yksityiskohdat ovat vielä mietinnässä, mutta yksi vähän erikoisempi ratkaisu on jo päätetty. Rakennelmaan tulee viherkatto. Tärkein syy tälle on, että saunan katto on huvilan isojen ikkunoiden näkymässä varsin iso elementti. Viherkatto toivon mukaan maastouttaa katon ja rakennelman. Ainakin siitä tulee parempi kuin nykyisen saunarakennuksen ruostunut peltikatto!

Alla julkisivu- ja pohjakuvat molemmista rakennelmista. Seuraavassa jaksossa pääsemmekin sitten itse asiaan eli rakennuspaikan raivaamiseen sekä perustusten tekoon.

1. Talousrakennus

Yllä olevassa kuvassa talousrakennuksen pohja sekä julkisivut. Rakennelman pinta-ala on n. 40 neliötä. Päädyn isosta ikkunasta aukeaa näkymä merelle länteen. Takaseinä pienine yläikkunoineen on naapurin suuntaan. Oven eteen on suunnitteilla terassi – kuvan portaat ovat vain mallina.

2. Rantasauna

Rantasaunan ideana on erilliset osiot itse saunalle ja saunatuvalle. Väliin jää katettu terassi. Sen mitoituksia jouduttiin kaupungin vaatimuksesta pariin kertaan iteroimaan. Rakennusmääräykset sallivat katettuja terasseja, mikäli seinien sulkema osuus on alle 50 prosentin. Muussa tapauksessa terassi lasketaan mukaan rakennusoikeuteen. Rantasaunalle sallitaan max. 30 neliötä, joten ei ole tarkoituksenmukaista käyttää näitä vähiä neliöitä terasseihin. Saunan yksityiskohtia (sienämateriaalit, ikkunoiden koot yms.) tultaneen vielä hienosäätämään.

Monitoimirakennus – osa 1: Perustukset ja runko

Huvilan takapiha oli tähän asti ollut varsin vähällä käytöllä. Mitä nyt joku komposti siellä oli puutarhajätteille, mutta muuten paikassa oli lähinnä satunnaista, epämääräistä kasvustoa kuten nokkosia sekä villivadelmia. Hienoa saada alue hyötykäyttöön ja siistittyä.

Tähän samaan kokonaisuuteen liittyvästä kavihuoneesta löytyy jo oma artikkelinsa: Huone kasveille. Nyt huoltopihalle mahdollistetaan muitakin toimintoja.

Rakkaalla lapsella on monta käyttötarkoitusta: työhuone, verstas, pihavaja, varasto, huussi. Ensimmäiset sukulaiset varasivat jo pelkkien huhupuheiden perusteella vajaa myös yöpymiskäyttöön. Varsinainen monitoimirakennus siis.

Alla julkisivu- ja pohjapiirustukset. Huomaathan, että kaikki ratkaisut ovat omiin kokemuksiin ja mieltymyksiin perustuvia. Mikään virallinen taho ei ole rakenteita tarkistanut tai esim. lujuuslaskelmia tehnyt. Käytä siis omaa harkintaa, jos otat näistä mallia. 🙂

Virallisemmin sanottuna kyseessä on rakennelma. Tällä termillä Lupapisteessä lupaa haetaan. Kun suunnitellun rakennelman pinta-ala on alle 15 neliötä, siinä ei ole hormia, etäisyys rannasta on yli 40 metriä, naapurin rajaan on vähintään 4 metriä, etäisyys muista rakennelmista vähintään 8 metriä ja jos ko. rakennelmia on kiinteistöllä alle rakennusjärjestyksessä säädetyn maksimilukumäärän, anomus käsitellään kevyemmällä ilmoitusmenettelyllä. Mainitut ehdot tulivat täytettyä. Parin iteraatiokierroksen jälkeen saimme sitten positiivisen päätöksen ja projekti lähti käyntiin.

Maatöitä

Tulevan vajan ja kasvihuoneen kohdalla on kalliossa notkelma, jossa nuo mainitut rikkakasvitkin kasvoivat. Siitä piti ensin poistaa pehmeä maa-aines ja sitten tuoda tilalle mursketta. Pehmeälle ainekselle löytyi hyvä läjityspaikka aivan vierestä. Tästä oli tuplahyöty. Ensinnäkin aikaa ja rahaa säästyi, kun maata ei tarvinnut kuljettaa pois. Lisäksi saimme uusiokäyttöön tontin vähäisiä multavarantoja.

Asia, jota aina ihmettelee, on miten isolta vaikuttavat maa-ainesmäärät häviävät pienellekin alueelle. Pohjan tasaamista varten urakoitsija ajoi paikalle kasettikuorman eli 40 tonnia mursketta. Se toki riitti, mutta yhtään ei jäänyt ylimääräistä. Eläteltiin toiveita, että muutama kottikärrykuorma olisi voitu hyödyntää muualla tontillamme, mutta ei sitten tällä kertaa onnistunut.

Kaivuutyöt teki sama paikallinen yrittäjä, joka on urakoinut kohteemme muutkin maatyöt. Asiat hoituvat kummasti helpommin, kun on tuttuja tekijöitä!

Perävaunukuormallinen mursketta riitti juuri ja juuri tasaamaan pohjat rakennelmille.
Tähän oli hyvä alkaa tehdä perustuksia.

Perustukset ja alapohja

Perustamisvaihtoehtoja on monia. Koska kyseessä on kevyt rakennelma, päädyimme yksinkertaiseen ratkaisuun. Tasatulle murskeelle laitoimme alimmaiseksi 400 x 400 betoniset pihalaatat ja niiden päälle pilariharkot. Kaivinkonekuski oli tehnyt hyvää työtä alustan kanssa. Se oli tiiviiksi tärytetty ja vaaterissa. Laattojen ja harkkojen asettelu oli suht sujuvaa. Rakennelman saattaminen linjaan päärakennuksen kanssa oli tietysti tarkkuutta vaativa operaatio.

Perhepiirimme arkkitehtia jälleen konsultoiden ja myös Googlelta neuvoa kysyen, alapohjan rakenteeksi tuli 48×148 kestopuiset palkistot 60:n jaolla. Jänneväli poikittain on sen verran pitkä (n. kolme metriä), että vahvistin palkistoja myöhemmin vielä muutamalla keskellä olevalla ylimääräisellä tuella. Pilariharkkojen reiät täytimme S100-betonilla, johon upotettiin alajuoksun tartunnoiksi 8 millin harjateräksen pätkät.

Betonilaatat, pilariharkot ja kestopuukehikko paikoillaan.
Perustusten ja alapohjan rakenne sivulta katsottuna. Pilariharkkojen päällä on kakkosneloset lappeellaan (välissä huopakaista) ja niiden päällä 48×148 lankut. Tällä ratkaisulla saadaan siisti kehys koko perustuksen ympäri. Poikittaispalkkien asentaminenkin hoituu helposti ja ilman kulmarautoja yms. vippaskonsteja.

Runko

Seinärunko on kakkosnelosista. Tolpat ovat periaatteessa 60:n jaolla nekin, mutta aukotukset ovia ja ikkunoita varten tietysti vähän sotkevat asiaa. Asensimme runkotolpat ennen lattiapalkkeja. Kehikon sisäpuolella liikkuminen oli huomattavasti helpompaa, kun esteitä poikittaissuunnassa oli alkuun mahdollisimman vähän

Tästä alkaa rakennelma nousta. Takaseinässä ei ole ikkunoita, joten runkotolpat ovat tasavälein.
Vaja hahmottuu – seinien ja katon tukirankenteet paikoillaan. Räystäiden designiin haettiin mallia päärakennuksesta. Päädyisssä oli jonkin verran nikkarointia, mutta räystäät ovat kyllä paitsi toimivat myös siistin näköiset tällä tavalla toteutettuna.

Rakennuksessa on pulpettikatto, kuten päärakennuksessakin. Kattokaltevuudeksi päätimme vähän loivemman eli n. neljä astetta. Kattotuolit ovat 48×148 palkkeja. Katteeksi tulee huopa, jonka alla on raakaponttilaudoitus. Tästä tarkemmin seuraavassa jaksossa, jossa lisäksi mukana ainakin seinien panelointia.