Saunan perustukset

Elämme jännittäviä aikoja – myös saunatyömaallamme. Lokakuun puolivälissä aloimme pienen paineen alla työstää uusien rantarakennelmien perustuksia. Betonivalut ja muuraukset olisi suotavaa tehdä yli +5 asteen lämpötilassa. Kylmien kelien todennäköisyys kasvaa marraskuun myötä merkittävästi. Onhan niitä ratkaisuja, joilla valut yms. voi tehdä kylmemmässäkin, mutta työskentely ulkona kylmässä, pimeässä ja märässä on tarpeeksi haastavaa jo ilman ylimääräisiä vaikeuskertoimia. Onneksi saimme kriittisimmät asiat hoidettua – jos ei nyt ihan hyvän – niin ainakin kohtuullisen sään aikaan.

Jännitysmomenttina on tätä kirjoitettaessa vielä saunarakennelman ensimmäisen osan toimituspäivä. Tilausvahvistuksen mukaisen toimituksen pitäisi olla itsenäisyyspäivän tienoilla. Odotamme Salvokselta tarkkaa päivämäärää.

Perustukset eivät yleensä ole kovinkaan näyttäviä osia rakennuksissa. Usein jopa päin vastoin. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä ja siinä mielessä erityisen haastavia, että niiden muokkaaminen tai korjaaminen jälkeenpäin on vaikeaa. Kohta nähdään, miten asiassa onnistuimme.

Saunan perustusten kanssa oli sekä tekemistä helpottavia että vaikeuttavia asioita. Hankalaksi asian teki kallion yllättävän suuret korkeuserot. Vastaavasti helpotus oli korkeuserojen tasaamisella aikaansaatu tasainen pohja perustuspilareille.

Kun vanha sauna oli purettu ymmärsimme hyvin, miksi se oli rakennettu juuri siihen paikkaan ja niillä mitoilla kuin oli. Se oli suunniteltu sentilleen optimaalisesti kallion muotojen mukaan siten, että perustustöitä oli mahdollisimman vähän ja materiaalien käyttö myöhemminkin optimoitua. Uuden rakennelman kanssa lähdimme liikkeelle päinvastaisesti – ensin suunnittelimme haluamamme rakennuksen ja vasta sitten aloimme sovitella sitä maastoon.

Maanrakennustöiden yhteydessä selvisi, että rannan tasaiselta näyttäneessä kohdassa olikin kalliossa yli metrin syvyinen kuoppa. Pehmeä maa kaivettiin pois ja tilalle tuotiin mursketta. Lopulta pohjan korkoeroksi tuli n. 1,2 metriä. Korkeimmista pilareista tuli siis lähes puolitoistametrisiä. Pilareiden pystyttämistä on tiedossa vielä jatkossakin, sillä rakennuksen eteen tulee terassi. Ainakin päälle päin näyttää siltä, että rinne painuu etuterassin kohdalla edelleen alaspäin vähintään samaan tahtiin kuin tähänkin asti. Murehditaan siitä kuitenkin vasta myöhemmin – nyt keskitymme saunan pystyttämiseen.

Projektiamme seuranneet jo tietävätkin, että rantarakennelmamme koostuu kolmesta osasta: saunasta, tuvasta sekä niiden väliin tulevasta terassista. Alla olevassa kuvassa näkyvät laatikot ovat saunan perustusten anturoita varten. Tupa tulee kuvan etualan kalliokohouman päälle. Tässä vaiheessa päätimme vielä siirtää koko systeemiä reilun metrin takana näkyvää tieluiskaa kohti. Tärkeimpänä syynä oli, että saimme paremman ja avoimemman näkymän ylhäältä huvilalta merelle. Lisäbonuksena perustusten korkoerot myös vähän pienenivät.

Tasaiselle sorapedille perustusten teko on suoraviivaista. Anturat tartuntateräksineen voi valaa ensin suunnilleen oikeille paikoilleen. Kun valut ovat kovettuneet ja muotit poistettu, muurataan harkot tarkasti oikeille paikoilleen. Yläpinnat tasataan haluttuun korkoon joko katkaisemalla liian korkeat pilarit rälläkällä tai tekemällä lisävalut alimittaisten pilareiden päälle. Pilareiden keskellä olevaan reikään laitetaan raudoitukset ja reiät täytetään betonilla (S100). Tällaisessa pienessä kohteessa betoni valmistuu kohtuullisella vaivalla myllyllä pyörittämällä. Valmistajan mukaan yhteen harkkoon menee n. 5,5 kg betonia. Säkissä on 25 kg eli yhdestä säkistä pitäisi tulla tavaraa reiluun neljään harkkoon. Aika hyvin tämä pitikin paikkansa eli tarvittavien säkkien määrän voi laskea etukäteen. Toki työvaraa pitää aina olla vähän lisänä.

Kuvassa alla on vasemmalla saunan pilarit ja oikealla kallion päällä olevat tolpat ovat tulevaa tupaa varten. Väliin jää terassi, jonka reunimmaiset 48×148 tukipuut kiinnityvät harkkopilareihin. Terassin keskelle tulee yksi poikkipalkki kestopuutolppien varaan. Tolpat tulevat kuvassa näkyviin pilarikenkiin.

Sauna tulee kohteeseen siis ensin ja se asennetaan näiden metristen tolppien päälle. Haluamme sen myös käyttöön niin pian kuin kuin mahdollista, joten käynti sinne pitää jotenkin järjestää. Tätä varten teimme väliterassille rungon (kuvassa alla) ja sen päälle tulee valiaikaiseksi kulkutasoksi 12 millin vanerit. Kansilaudat asennetaan vasta, kun näemme, miten ja mihin rakennusten hirsiseinät tarkkaan ottaen perustusten päälle asemoituvat.

Ja koska terassi on reilusti irti maasta, tarvitaan portaat sinne kipuamista helpottamaan. Ylijääneistä kestopuupätkistä syntyi suht helposti reisilankut ja kolmiopalat askelmille:

Portaat paikoillaan – työlistalle jäi käsijohde:

Rakennuspaikka odottaa nyt varsinaisen saunan asennusta. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, niin joulukuun alussa pitäisi olla jo huomattavasti valmiimman näköistä. Tavoitteena on siis jouluksi uuteen saunaan!

Monitoimirakennus – osa 1: Perustukset ja runko

Huvilan takapiha oli tähän asti ollut varsin vähällä käytöllä. Mitä nyt joku komposti siellä oli puutarhajätteille, mutta muuten paikassa oli lähinnä satunnaista, epämääräistä kasvustoa kuten nokkosia sekä villivadelmia. Hienoa saada alue hyötykäyttöön ja siistittyä.

Tähän samaan kokonaisuuteen liittyvästä kavihuoneesta löytyy jo oma artikkelinsa: Huone kasveille. Nyt huoltopihalle mahdollistetaan muitakin toimintoja.

Rakkaalla lapsella on monta käyttötarkoitusta: työhuone, verstas, pihavaja, varasto, huussi. Ensimmäiset sukulaiset varasivat jo pelkkien huhupuheiden perusteella vajaa myös yöpymiskäyttöön. Varsinainen monitoimirakennus siis.

Alla julkisivu- ja pohjapiirustukset. Huomaathan, että kaikki ratkaisut ovat omiin kokemuksiin ja mieltymyksiin perustuvia. Mikään virallinen taho ei ole rakenteita tarkistanut tai esim. lujuuslaskelmia tehnyt. Käytä siis omaa harkintaa, jos otat näistä mallia. 🙂

Virallisemmin sanottuna kyseessä on rakennelma. Tällä termillä Lupapisteessä lupaa haetaan. Kun suunnitellun rakennelman pinta-ala on alle 15 neliötä, siinä ei ole hormia, etäisyys rannasta on yli 40 metriä, naapurin rajaan on vähintään 4 metriä, etäisyys muista rakennelmista vähintään 8 metriä ja jos ko. rakennelmia on kiinteistöllä alle rakennusjärjestyksessä säädetyn maksimilukumäärän, anomus käsitellään kevyemmällä ilmoitusmenettelyllä. Mainitut ehdot tulivat täytettyä. Parin iteraatiokierroksen jälkeen saimme sitten positiivisen päätöksen ja projekti lähti käyntiin.

Maatöitä

Tulevan vajan ja kasvihuoneen kohdalla on kalliossa notkelma, jossa nuo mainitut rikkakasvitkin kasvoivat. Siitä piti ensin poistaa pehmeä maa-aines ja sitten tuoda tilalle mursketta. Pehmeälle ainekselle löytyi hyvä läjityspaikka aivan vierestä. Tästä oli tuplahyöty. Ensinnäkin aikaa ja rahaa säästyi, kun maata ei tarvinnut kuljettaa pois. Lisäksi saimme uusiokäyttöön tontin vähäisiä multavarantoja.

Asia, jota aina ihmettelee, on miten isolta vaikuttavat maa-ainesmäärät häviävät pienellekin alueelle. Pohjan tasaamista varten urakoitsija ajoi paikalle kasettikuorman eli 40 tonnia mursketta. Se toki riitti, mutta yhtään ei jäänyt ylimääräistä. Eläteltiin toiveita, että muutama kottikärrykuorma olisi voitu hyödyntää muualla tontillamme, mutta ei sitten tällä kertaa onnistunut.

Kaivuutyöt teki sama paikallinen yrittäjä, joka on urakoinut kohteemme muutkin maatyöt. Asiat hoituvat kummasti helpommin, kun on tuttuja tekijöitä!

Perävaunukuormallinen mursketta riitti juuri ja juuri tasaamaan pohjat rakennelmille.
Tähän oli hyvä alkaa tehdä perustuksia.

Perustukset ja alapohja

Perustamisvaihtoehtoja on monia. Koska kyseessä on kevyt rakennelma, päädyimme yksinkertaiseen ratkaisuun. Tasatulle murskeelle laitoimme alimmaiseksi 400 x 400 betoniset pihalaatat ja niiden päälle pilariharkot. Kaivinkonekuski oli tehnyt hyvää työtä alustan kanssa. Se oli tiiviiksi tärytetty ja vaaterissa. Laattojen ja harkkojen asettelu oli suht sujuvaa. Rakennelman saattaminen linjaan päärakennuksen kanssa oli tietysti tarkkuutta vaativa operaatio.

Perhepiirimme arkkitehtia jälleen konsultoiden ja myös Googlelta neuvoa kysyen, alapohjan rakenteeksi tuli 48×148 kestopuiset palkistot 60:n jaolla. Jänneväli poikittain on sen verran pitkä (n. kolme metriä), että vahvistin palkistoja myöhemmin vielä muutamalla keskellä olevalla ylimääräisellä tuella. Pilariharkkojen reiät täytimme S100-betonilla, johon upotettiin alajuoksun tartunnoiksi 8 millin harjateräksen pätkät.

Betonilaatat, pilariharkot ja kestopuukehikko paikoillaan.
Perustusten ja alapohjan rakenne sivulta katsottuna. Pilariharkkojen päällä on kakkosneloset lappeellaan (välissä huopakaista) ja niiden päällä 48×148 lankut. Tällä ratkaisulla saadaan siisti kehys koko perustuksen ympäri. Poikittaispalkkien asentaminenkin hoituu helposti ja ilman kulmarautoja yms. vippaskonsteja.

Runko

Seinärunko on kakkosnelosista. Tolpat ovat periaatteessa 60:n jaolla nekin, mutta aukotukset ovia ja ikkunoita varten tietysti vähän sotkevat asiaa. Asensimme runkotolpat ennen lattiapalkkeja. Kehikon sisäpuolella liikkuminen oli huomattavasti helpompaa, kun esteitä poikittaissuunnassa oli alkuun mahdollisimman vähän

Tästä alkaa rakennelma nousta. Takaseinässä ei ole ikkunoita, joten runkotolpat ovat tasavälein.
Vaja hahmottuu – seinien ja katon tukirankenteet paikoillaan. Räystäiden designiin haettiin mallia päärakennuksesta. Päädyisssä oli jonkin verran nikkarointia, mutta räystäät ovat kyllä paitsi toimivat myös siistin näköiset tällä tavalla toteutettuna.

Rakennuksessa on pulpettikatto, kuten päärakennuksessakin. Kattokaltevuudeksi päätimme vähän loivemman eli n. neljä astetta. Kattotuolit ovat 48×148 palkkeja. Katteeksi tulee huopa, jonka alla on raakaponttilaudoitus. Tästä tarkemmin seuraavassa jaksossa, jossa lisäksi mukana ainakin seinien panelointia.