Tag perustus

perustuspilarit

Perustukset harkkopilareista

JuhaniK Kommentoi

Hirsipakettitoimittajan eli Kontion ohjeiden mukaisesti rakennelmalle tehtiin perustukset pilariharkoista. Muuten suoraviivaista puuhaa paitsi, että rakennuspaikka on joka suuntaan kumpuilevaa kalliota. Tästä lisää alempana.

Uuden rakentaminen alkoi taas vanhan purkamisella

Ennen kuin pääsimme uuden rakentamiseen, piti rakennuspaikalta poistaa vanha liiterirakennelma. Aikansa jo eläneen ja ilmeisesti matkan varrella eri tavoin muokatun vajan purkaminen oli suht helppo operaatio. Urakka oli erityisen helppo siitäkin syytä, että saimme Joonakselta ja Jannen perheeltä sekä heidän kavereiltaan talkooapua. Koko juttu sujui yhden viikonlopun aikana. Sama porukka teki meille bonuksena myös rungon uutta halkokatosta varten vähän sivummalle.

purku aluillaan
Vanha vaja oli sekin varsinainen monitoimirakennus. Siinä oli varastotilan lisäksi huussi, verkojen kuivatuspaikka ja halkokatos
purku loppuvaiheessa
Lauta kerrallaan vaja siirtyi jätekasaan. Puutavara oli erittäin piikikästä – entisaikoina käytettiin nauloja kaikessa rakentamisessa. Tavara oli lisäksi ilmeisen kierrätettyä, maalattu eri maaleilla ja osin jopa lahoa. Ei voinut käyttää polttopuuna.

Purkujätteen osalta ensimmäinen ajatus oli tilata paikalle siirtolava. Asiaa hetken mietittyäni, päädyin kuitenkin viemään laudat ja muut jätteet Rosk’n Rollin paikalliselle jäteasemalle omalla Muuli-kärryllä. Saimme kaiken mahtumaan kolmeen kuormaan. Toisin kuin Helsingin sorttiasemilla, suurin osa lajitellusta jätteestä on yksityisasiakkaille ko. paikassa jopa maksutonta. Itse asema ainakin Tammisaaressa on lisäksi todella siisti ja hyvin organisoitu – hyvää palvelua!

Anturat

Kun uuden rakennelman sijaintipaikka oli tyhjä ja siivottu, pääsimme perustusten kimppuun. Pilariharkkojen suora pystyttäminen muhkuraiselle kalliolle muutaman millin tarkkuudella olisi ainakin amatöörille liian vaikea tehtävä. Eikä se ammattilaisillekaan aina ole helppoa, kuten itse huvilan perustusten kanssa kävi. Silloin teetimme perustukset urakoitsijalla, joka saikin ne valmiiksi määräajassa. Kontion asentajat puolestaan jo vakavissaan harkitsivat, että voiko hirsirunkoa ylipäätään niille tolpille pystyttää. No, siihen talo kuitenkin tuli ja hyvin on pystyssä pysynyt. Kohta näemme ja kuulemme, mitä Kontion asennusporukka tällä kertaa perustuksista sanoo.

Jotta pilarit olisi helpompi asemoida tarkasti, valoimme niille n. 30x30cm anturat. Kallio itsessään on varmasti riittävän tukeva eli sen takia ei anturoita tarvittu. Tasainen betonipinta suunnilleen oikealla kohdalla helpotti pilariharkkojen asemointia huomattavasti.

Jokainen pilari ankkuroitiin kallioon kahdella 8mm:n harjateräksellä sekä varmuuden vuoksi lisäksi vielä 10mm:n kiila-ankkurilla.

valumuotti
Anturoita varten nikkaroin vanerista ja laudoista valumuotit. Koko systeemi ankuroitiin kallioon.
anturamuotit valmiina valua varten
Kahden pilarin kohdalla kallio oli pahasti rikkonainen (kuvassa edessä ja takana vasemmalla). Anturavaluja piti miettiä vähän tarkemmin.

Pilarit

Kun anturat olivat kovettuneet muutaman päivän ajan, päästiin stressaavimpaan vaiheeseen eli itse harkkojen muuraukseen. Ensimmäisessä vaiheessa muurattiin kulmapilarit kohdilleen siten, että kaikki kuusi kriittistä mittaa (sivujen pituudet ja ristimitat) olivat oikein. Sen jälkeen olikin suoraviivaisempaa – kirjaimellisesti – pystyttää loput pilarit linjalankojen avulla oikeille paikoilleen.

Pilarien korkeuksien kanssa teimme siten, että jos täydet harkot jäivät 0-10cm alle tavoitekoron, niin pilari jäi vajaaksi. Jos ylitys oli puolestaan sen max. 10 cm, niin pilareista tuli vähän ylikorkeita. Ylitys korjattiin kulmahiomakoneella ja timanttilaikalla. Alitus puolestaan tolpan päähän tehdyllä lisävalulla. Lisävaluja tarvittiin myös rakennuksen keskelle tulevien poikittaispalkkien tukemiseen.

Korot oli helppo merkitä pilareihin ristiviivalaserilla. Merkkaukset oli tosin tehtävä iltaisin yhdentoista jälkeen, kun heinäkuun aurinko oli painunut riittävän alas. Olisihan niitä auringossakin toimivia laitteita, mutta en katsonut tarpeelliseksi sellaisia tähän projektiin hommata.

Anturavaluihin sekä harkkojen täyttämiseen käytettiin S30-kuivabetonia, joka sekoitettiin paikan päällä betonimyllyllä. Lisävalut tehtiin pääsääntöisesti S100:lla, mutta osin myös ylijääneellä S30:llä. Harkot muurattiin anturoihin ja toisiinsa kiinni ML -muurauslaastilla. Lopuksi harkkojen pinnat siistittiin Weber 137 oikaisulaastilla. Ajatuksena on vielä maalata tai muuten käsitellä pilarit ruskeiksi. Vahvin kandidaatti tähän on Patio kivikuullote, jota olemme käyttäneet huvialla muihin betonirakenteisiin. Ehkä palaamme tähän, kunhan olemme tehneet päätöksen ja toivottavasti myös toteuttaneetkin sen.

valmiit pilarit
Valmis pilaristo.

Seuraava vaihe on hirsipaketin pystytys. Sen seurauksena näkymät muuttuvatkin sitten huomattavasti radikaalimmin, mutta samalla tulee myös nopeasti ja paljon valmista.

Monitoimirakennus – osa 1: Perustukset ja runko

JuhaniK Kommentoi

Huvilan takapiha oli tähän asti ollut varsin vähällä käytöllä. Mitä nyt joku komposti siellä oli puutarhajätteille, mutta muuten paikassa oli lähinnä satunnaista, epämääräistä kasvustoa kuten nokkosia sekä villivadelmia. Hienoa saada alue hyötykäyttöön ja siistittyä.

Tähän samaan kokonaisuuteen liittyvästä kavihuoneesta löytyy jo oma artikkelinsa: Huone kasveille. Nyt huoltopihalle mahdollistetaan muitakin toimintoja.

Rakkaalla lapsella on monta käyttötarkoitusta: työhuone, verstas, pihavaja, varasto, huussi. Ensimmäiset sukulaiset varasivat jo pelkkien huhupuheiden perusteella vajaa myös yöpymiskäyttöön. Varsinainen monitoimirakennus siis.

Alla julkisivu- ja pohjapiirustukset. Huomaathan, että kaikki ratkaisut ovat omiin kokemuksiin ja mieltymyksiin perustuvia. Mikään virallinen taho ei ole rakenteita tarkistanut tai esim. lujuuslaskelmia tehnyt. Käytä siis omaa harkintaa, jos otat näistä mallia. 🙂

Virallisemmin sanottuna kyseessä on rakennelma. Tällä termillä Lupapisteessä lupaa haetaan. Kun suunnitellun rakennelman pinta-ala on alle 15 neliötä, siinä ei ole hormia, etäisyys rannasta on yli 40 metriä, naapurin rajaan on vähintään 4 metriä, etäisyys muista rakennelmista vähintään 8 metriä ja jos ko. rakennelmia on kiinteistöllä alle rakennusjärjestyksessä säädetyn maksimilukumäärän, anomus käsitellään kevyemmällä ilmoitusmenettelyllä. Mainitut ehdot tulivat täytettyä. Parin iteraatiokierroksen jälkeen saimme sitten positiivisen päätöksen ja projekti lähti käyntiin.

Maatöitä

Tulevan vajan ja kasvihuoneen kohdalla on kalliossa notkelma, jossa nuo mainitut rikkakasvitkin kasvoivat. Siitä piti ensin poistaa pehmeä maa-aines ja sitten tuoda tilalle mursketta. Pehmeälle ainekselle löytyi hyvä läjityspaikka aivan vierestä. Tästä oli tuplahyöty. Ensinnäkin aikaa ja rahaa säästyi, kun maata ei tarvinnut kuljettaa pois. Lisäksi saimme uusiokäyttöön tontin vähäisiä multavarantoja.

Asia, jota aina ihmettelee, on miten isolta vaikuttavat maa-ainesmäärät häviävät pienellekin alueelle. Pohjan tasaamista varten urakoitsija ajoi paikalle kasettikuorman eli 40 tonnia mursketta. Se toki riitti, mutta yhtään ei jäänyt ylimääräistä. Eläteltiin toiveita, että muutama kottikärrykuorma olisi voitu hyödyntää muualla tontillamme, mutta ei sitten tällä kertaa onnistunut.

Kaivuutyöt teki sama paikallinen yrittäjä, joka on urakoinut kohteemme muutkin maatyöt. Asiat hoituvat kummasti helpommin, kun on tuttuja tekijöitä!

Perävaunukuormallinen mursketta riitti juuri ja juuri tasaamaan pohjat rakennelmille.
Tähän oli hyvä alkaa tehdä perustuksia.

Perustukset ja alapohja

Perustamisvaihtoehtoja on monia. Koska kyseessä on kevyt rakennelma, päädyimme yksinkertaiseen ratkaisuun. Tasatulle murskeelle laitoimme alimmaiseksi 400 x 400 betoniset pihalaatat ja niiden päälle pilariharkot. Kaivinkonekuski oli tehnyt hyvää työtä alustan kanssa. Se oli tiiviiksi tärytetty ja vaaterissa. Laattojen ja harkkojen asettelu oli suht sujuvaa. Rakennelman saattaminen linjaan päärakennuksen kanssa oli tietysti tarkkuutta vaativa operaatio.

Perhepiirimme arkkitehtia jälleen konsultoiden ja myös Googlelta neuvoa kysyen, alapohjan rakenteeksi tuli 48×148 kestopuiset palkistot 60:n jaolla. Jänneväli poikittain on sen verran pitkä (n. kolme metriä), että vahvistin palkistoja myöhemmin vielä muutamalla keskellä olevalla ylimääräisellä tuella. Pilariharkkojen reiät täytimme S100-betonilla, johon upotettiin alajuoksun tartunnoiksi 8 millin harjateräksen pätkät.

Betonilaatat, pilariharkot ja kestopuukehikko paikoillaan.
Perustusten ja alapohjan rakenne sivulta katsottuna. Pilariharkkojen päällä on kakkosneloset lappeellaan (välissä huopakaista) ja niiden päällä 48×148 lankut. Tällä ratkaisulla saadaan siisti kehys koko perustuksen ympäri. Poikittaispalkkien asentaminenkin hoituu helposti ja ilman kulmarautoja yms. vippaskonsteja.

Runko

Seinärunko on kakkosnelosista. Tolpat ovat periaatteessa 60:n jaolla nekin, mutta aukotukset ovia ja ikkunoita varten tietysti vähän sotkevat asiaa. Asensimme runkotolpat ennen lattiapalkkeja. Kehikon sisäpuolella liikkuminen oli huomattavasti helpompaa, kun esteitä poikittaissuunnassa oli alkuun mahdollisimman vähän

Tästä alkaa rakennelma nousta. Takaseinässä ei ole ikkunoita, joten runkotolpat ovat tasavälein.
Vaja hahmottuu – seinien ja katon tukirankenteet paikoillaan. Räystäiden designiin haettiin mallia päärakennuksesta. Päädyisssä oli jonkin verran nikkarointia, mutta räystäät ovat kyllä paitsi toimivat myös siistin näköiset tällä tavalla toteutettuna.

Rakennuksessa on pulpettikatto, kuten päärakennuksessakin. Kattokaltevuudeksi päätimme vähän loivemman eli n. neljä astetta. Kattotuolit ovat 48×148 palkkeja. Katteeksi tulee huopa, jonka alla on raakaponttilaudoitus. Tästä tarkemmin seuraavassa jaksossa, jossa lisäksi mukana ainakin seinien panelointia.