Päästiin listoille

Elämä ja sen myötä myös rakentaminen on täynnä paradokseja. Yhden sellaisen kanssa vietimme tammikuisen viikonlopun.

Ryhdistäytyminen ikkunoiden viimeistelyn kanssa vei projektia taas pykälän verran eteenpäin. Mahdutimme viikonloppuun myös toisen, niin ikään  laseihin liittyvän mahtiteon. Tästä lisää  postauksen loppupuolella.

Ikkunoihin liittyvän ristiriitamme ydin on, että ikkunoiden kanssa lähes pakostakin joutuu turvautumaan listoituksiin. Listojahan käytetään silloin, kun liitoksia ei osata, voida, ehditä, haluta jne. tehdä saumattomasti. Paras aina olisi jos eri materiaalit ja rakenneosat saisi liitettyä toisiinsa siististi ilman peitelistoja. Tästä lista-allergiasta huolimatta on hieno tunne, kun viimeinkin saa seinien ja ikkunoiden väliset raot viimeisteltyä. Näkyvillä olleet eristeet, teippaukset, karapuut ja muut epämääräisyydet jäävät siististi lautojen alle piiloon.

Jos  listoja kerran on pakko asentaa, ne olkoot sitten mahdollisimman kapeita ja suoralinjaisia. Kontiotuotteen toimittama tavara ei riittävästi toteuttanut näitä toiveita. Onneksi pöytäsirkkelillä sai kavennettua lautoja sopivaan leveyteen ja sen jälkeen monitoimikoneella hiottua kulmat symmetrisen pyöreiksi.

Toinen ikkunapielien listoitukseen liittynyt päätöksenteon paikka oli pintakäsittely. Kuten blogia seuranneet muistanevat, seinät käsiteltiin belgialaisella öljyllä nimeltään Rubio Monocoat. Hieno aine, mutta varsin työläs käyttää. Nyt päätimme kokeilla tavanomaisempia  ratkaisuja.

Aiempien hyvien kokemusten perusteella ostin purkin Osmo Color -puuvahaa. Valmissävy Lumi sopii seinän väriin ihan kohtuullisesti. Pinta ei ehkä ole aivan yhtä hienostunut kuin Rubiolla, mutta projektin tässä vaiheessa riittävän hyvä on oikein sopiva vaihtoehto

ikkuna ja ikkunanpielet

Proof of Concept on valmiina. Esimmäiset pielilaudat kiinnitettyinä

Vaikein osa tästä listaprojektista on nyt takana. Tiedämme millä aineilla ja miten huvilan ikkunoiden ja ovien ympärille tulevat listat ja smyygit työstetään. Tästä eteenpäin tiedossa on suoraviivaista työtä, kun huone ja tila kerrallaan vyörytämme listoitusta etenpäin. Tavallaan tylsää, mutta toisaalta myös vähemmän stressiä aiheuttavaa.

Vietiin tuhkatkin pesästä

Sitten se alussa mainostamani toinen uroteko. Lauantain iltapuhde käytettiin takan lasien putsaamiseen. Vaikka emme ole takkaa paljon käyttäneet, olivat sen lasiluukut jo nokeentuneet aika pahasti. Osasyynä tähän on ollut varmaankin osaamattomuus paloilman säätimien käytössä sekä parina kertana lämmitykseen käytetyt ylijäämäparketit. Oli niin tai näin, niin joka tapauksessa lasit olivat melkein kokonaan mustan noen peitossa.

Takkasydän (lue täältä lisää  taustoista) on saksalaisen Schmid:n valmistama. Mukana tuli kiitettävän monipuolinen paketti erilaisia takan hoitoon ja huoltoon liittyviä tuotteita, mm. pullollinen puhdistusainetta lasiluukuille.

Toiveikkaana aloin levittää puhdistusainetta toiselle takan luukuista. Olihan aine sentään takka-asiantuntijan omaa tavaraa. Puolen tunnin äheltämisen jälkeen oli luukun keskelle tullut pieni läpinäkyvä alue. Eikä tilanne jatkohinkkaamisella juurikaan parantunut. Puhdistusaineen kanssa oli varmaan sama juttu kuin monen muunkin kodin kemikaalin kanssa nykyään. Kiristyneet ympäristövaatimukset ovat vieneet myrkyiltä parhaan terän.

Olin parilta tutulta kuullut vaihtoehtoisesta tavasta puhdistaa takkaluukkuja. Menetelmä oli sen verran epäilyttävä, että piti kysyä myös ystävältämme Googlelta. Ja kas kummaa, sieltähän löytyi monta kirjoitusta (vauva.fi ja muut vastaavat aina luotettavat tietolähteet), joissa oli sama neuvo: niin uskomatonta, kuin se onkin, paras ja samalla helpoin sekä ehdottomasti myös halvin keino putsata takan lasit on takan oma tuhka.

Kostutettuun talouspaperiin otetaan pieni määrä tuhkaa, se levitetään lasille ja kas kummaa, noki irtoaa. Meidän tiukkaan palanut noki vaati kyllä parit käsittelyt, mutta joka tapauksessa saimme kirkkaat lasit huomattavasti helpommin, kuin mitä ensimmäiseksi käytetyllä kemikaalilla olisi ikinä onnistunut.

takka ja tuli

Takkatulen liekit pääsevät jälleen oikeuksiinsa ja luovat tunnelmaa kirkkaiden lasien läpi.

 

2 vastausta artikkeliin “Päästiin listoille

  1. Moikka, luin tuota takan luukun puhdistusta. Itse olen puhdistanut lasit sanomalehtipaperilla, jota olen vedellä kostuttanut. Kuulostaa oudolta, mutta toimii! Hyvä blogi!

    Tykkää

    1. Joskus takavuosina kaupoissa myytiin Noki pois -nimistä takkaluukkujen puhditusainetta. Nyt yritin löytää marketeista sitä tai jotain vastaavaa, mutta huonolla menestyksellä. Ihmettelin asiaa, kunnes sitten googlaamisen jälkeen ymmräsin, ettei sellaiselle ole markkinoita. Nämä yksinkertaiset paperimenetelmät, kun näköjään toimivat oikein hyvin. Saksalainen takkavalmistaja ei asiasta ilmeisesti ole kuullut, kun toimitti meille (huonosti toimivaa) puhditusainetta. Blogin osalta on nyt pieni suvantovaihe. Menee varmaan huhtikuulle ennenkuin pääsemme jatkamaan projektia. Mukavaa kevään odotusta!

      Tykkää

Jätä kommentti