Huvilan mitat ja kustannukset

Tällä hetkellä työn alla oleva kylpyhuone/wc:n laatoitus etenee, mutta hitaahkosti. Sen osalta seuraavat päivitykset tulevat vasta joskus helmikuussa (toivottavasti!). Pesutilojen jälkeen ei meillä oikeastaan olekaan muita puutteita kuin terassin kaiteet ja rimoitukset. Lopputarkastus alkaa jo uhkaavasti lähestyä! 🙂

Yleisön pyynnöstä

Tähän väliin ajattelin kertoa vähän lisää asiasta, joka tuntuu lukijoita kiinnostavan ja mietityttävän. Kyseessä ovat rakentamiskustannukset ja siihen liittyen myös huvilarakennuksemme mitat. Näitä molempia kysytään säännöllisen epäsäännöllisesti. Toki saatte tämän selostuksen jälkeenkin kysellä lisää. Aihe on sen verran monimutkainen, että tyhjentäviä selostuksia ei mitenkään pysty tuottamaan.

Lähtökohdat

Aloittaessamme vajaat kolme vuotta sitten tätä projektia, olimme autuaan tietämättömiä hirsirakentamisen ihmeellisyyksistä. Erilaisia muita rakennus- ja peruskorjausprojekteja olimme jo läpivieneet, mutta hirsi runkomateriaalina oli uutta ja outoa. Ajatuksissa pyöri kaikenlaisia kysymyksiä, etenkin sellaisten asioiden ympärillä, kuten mistä kannattaa maksaa ja kuinka paljon.

Alusta saakka oli selvää, että tulisimme tekemään/teettämään erillisurakoina kaiken muun paitsi rungon pystytyksen. Halusimme, että talotehdas ottaa kokonaisvastuun rungon ja vesikaton asennuksesta. Tähän liittyen ongelmaksi tuli kaksi asiaa. Ensinnä mihin pitäisi vetää raja tehtaan osuuden ja oman projektinjohdon väliin. Toiseksi miten saada eri valmistajien tarjoukset yhteismitallisiksi. Päädyimme lopulta pyytämään tarjouksia ns. säältä suojaan -toimituksesta ja asennuksesta.

Säältä suojaan ei ole mikään tarkkaan speksattu asia – vastuu tarjousten sisällön ymmärtämisestä on tilaajalla. Talotehtaiden kilpailutuksesta kirjoitin blogin alkuaikoina jo yhden artikkelin. Siinä kerroin omista kokemuksistamme sekä miten Excel auttoi vertailujen tekemisessä.

Tässä toisessa aiemmassa artikkelissa erittelin tarkemmin, mitä eri osa-alueiden kustannukset ovat olleet.

Mittoja

Tuossa kilpailutusartikkelissa ei ollut talon mittoja ja monet ovatkin oman hankkeensa vertailuja silmällä pitäen kysyneet niitä. Tässä tärkeimmät eli pohja-, leikkaus- ja julkisivukuvat mittoineen sekä pinta-alat ja tilavuudet.

Huvilan pohjapiirustus. Keittiön kaapistot ja wc/kylpyhuoneen kalustus toteutettiin lopulta vähän erilailla, kuin mitä näihin lupakuviin piirrettiin. Myös pääoven portaisiin integroitiin kävelytaso terassille. Ulkomittoihin tai väliseinien paikkoihin emme koskeneet enää jälkeenpäin..
Julkisvut, leikkaus sekä neliöt ja kuutiot.

Pystyykö kustannuksia laskemaan etukäteen?

Eri syistä johtuen talonrakennuksessa on niin monta liikkuvaa osaa, että eurolleen tarkan budjetin teko on todella vaikeaa. Ellei jopa mahdotonta. Jos joku ongelman pystyy ratkaisemaan, niin kannattaa patentoida menetelmä ja tehdä asialla liiketoimintaa. Asiakkaita varmasti riittää.

Käytännössä omatoimirakentaja/amatöörirakennuttaja joutuu välttämättä sietämään kustannusten osalta epävarmuutta. Tähän johtavat mm. seuraavanlaiset tekijät:

  • Talot ovat aina yksilöitä, talotehtaiden kuvastot ovat vain ideapankkeja. Jokainen talo kannattaa eli pitää suunnitella ja muokata tontin sekä ympäristön mukaan
  • Vaikka kuinka suunnittelisi asiat tarkkaan etukäteen, matkan varrella tulee väkisinkin muutoksia. Itse kutsun tätä liikkuvan maalin ongelmaksi. Miten osut kymppiin, jos maalitaulu arvaamattomasti muuttaa kokoa, muotoa, värejä, sijaintia jne.?
  • Perustukset ovat aina tapauskohtaisia. Etenkin jos joutuu tekemään louhintoja tai paalutuksia, tarkat kustannukset selviävät vasta sitten kun työt on tehty.
  • Osaurakoiden hinnat vaihtelevat kilpailutilanteeen mukaan. Toki voi pyytää etukäteen sitovat hinnat ja aikataulut, mutta tämä tarkoittaa väkisinkin yläkanttiin laskettuja hintoja. Kuinka paljon tästä mukavuudesta haluaa maksaa on jokaisen itse päätettävä asia.
  • Pienrakentajan vitsaus on, että urakan teettää ehkä vain kerran elämässään. Urakoitsijat tietävät tämän varsin hyvin. Yksittäisen kesämökin rakentajan murheet eivät paljon paina, jos urakoitsija saa vuosisopimuksen tai vastaaavan isolta rakennusfirmalta ja se vaatii kaiken kapasiteetin käytön siellä.
  • Jos yksi urakoitsija ei tee työtään ajallaan (vaikkapa vain sairaustapauksen vuoksi), saattaa käydä, että seuraava ei pääsekään aloittamaan omaa osuuttaan sovitusti. Tämän toisen urakoitsijan seuraava käytettävissä oleva aikasloti saattaa olla vasta puolen vuoden kuluttua. Siinä voi sitten miettiä, että pistääkö työmaan seisomaan vaiko etsiä kiireellä korvaava urakoitsija (= maksaa enemmän, koska työt pitää aloittaa heti).

Asia tuli varmaankin selväksi. Mukavuudesta, varmuudesta ja aikatauluissa pysymisestä joutuu välttämättä maksamaan. Tai toisin sanoen, jos on rajallinen budjetti, niin hyvällä stressinsietokyvyllä pystyy alentamaan kustannuksia. Näistä syistä johtuen on myös varsin todennäköistä, että mitä isomman kokonaisuuden tilaa yhdestä paikasta sitä enemmän joutuu toimittajalle maksamaan “ylimääräistä”.

Kaksi omasta mielestäni keskeistä asiaa

Pari käytännön neuvoa, jos et ole aikaisemmin toiminut rakennushankeeseen ryhtyvänä (=virallinen termi rakennuttajasta eli henkilöstä, joka loppupeleissä vastaa ihan kaikesta):

  • Palkkaa kokenut vastaava mestari, jolla on a/ mahdollisuus paneutua projektiisi ja b/ jolla on verkostossaan riittävästi luotettavia urakoitsijoita.
  • Käytä runsaasti aikaa suunnitteluun. Ja mielellään vielä vähän lisääkin. Jos mahdollista, älä muuta suunnitelmia lennossa sitten, kun itse rakentaminen on jo aloitettu.

Kohteemme toteutuneet kustannukset

Tuotteissa ja tarvikkeissa riittää valinnanvaraa. Luonnonlaki tuntuu olevan, että juuri se tavara, jota me olemme halunneet, onkin yllättäen ko. tuoteryhmän hintahaitarin yläpäässä. Mikään yksittäinen hankinta ei satojen tuhansien eurojen projektissa tietenkään hetkauta loppusummaa juurikaan suuntaan tai toiseen. Mutta jos/kun säännömukaisesti pitää jotain linjaa, niin lopputulemassa onkin jo iso haarukka. Alla arvioita meidän huvilamme osalta.

Jos perustaso on 100, niin meillä on käytännössä lähes joka suhteessa aina valittu ns. parempaa tavaraa. Arvioni vertailuluvuksi on 120. Tämä on arvioini meidän valinnoistamme – ylärajaa tässä suhteessa ei tietenkään ole.

Jos ottaa kaiken aina halvimman mukaan, niin silloin puolestaan pääsee halvemmalla. Parhaimmillaan (huonoimmillaan 🙂 ) ehkä jopa tasoon 80.

Meidän kokonaiskulut ilman tonttia ovat olleet 250t€ . Tuolla 80/100/120 -säännöllä hintahaarukaksi eri laatutasoilla tulee 167 t€ / 208t€ / 250t€.

Itse kun tein niin hyvä tuli!

Tämä voi joskus jopa pitää paikkansa. Jokainen arvioikoon itse omat taitonsa ja kykynsä. Yksi varma asia tähän liittyy. Itse tekeminen on hidasta. Mitä enemmän aiot itse nikkaroida, sitä enemmän aikaa pitää projektille varata.

Meillä oman työn osuus on ollut suhteellisen korkea. Yllämainitusta summasta ehkä 15%, max 20%. Oman työn ansiosta “säästö” on siis ollut ehkä 35t€.

Oikeutettu kysymys on, että onko tuo n. kolmenkympin säästö kaiken käytetyn ajan ja vaivan arvoinen? Tässä projektin vaiheessa voin omalta osaltani vain todeta, että onhan se hieno tunne, kun tasan tarkkaan tietää mitä pintojen alla on ja että on konkreettisesti saanut olla kaikkien listojen, levyjen, ruuvien jne. kanssa tekemisissä! 🙂

Palataan taas asiaan, kun huvilalla on tapahtunut jotain uutta raportoitavaa!

2 thoughts on “Huvilan mitat ja kustannukset

  1. Kiitos kattavasta jutusta! Mekin suunnitellaan mökin rakennusta ja yritän tässä kaikkia kustannuksia kokoilla kasaan. Onko teillä mökkituotemaksuja tai pitikö jätevesihuolto järjestellä jotenkin?

    Tykkää

    1. Tervehdys ja kiitos palautteesta! Tarkan kustannusarvion tekeminen etukäteen on todella haastavaa. Taitaa olla perusinhimillinen ominaisuus, että kulut tulee positiivisesti arvioitua alakanttiin. Ja kaikkia kulujahan ei vain voi tietää ennen kuin laskut työn tekijältä ovat kaikki tulleet. Tästä aiheesta on keskusteltu myös Facebookin hirsirakentajat -ryhmässä. Suosittelen. Meidän jätevesiratkaisuja olen alkuaikojen blogikirjoituksissa jo kuvannutkin. Ranta-alueilla rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaiset ovat tarkkoja siitä, mitä saa tehdä. Etenkin jos ei ole kaupungin viemäriä kuten tilanne on meidänkin tapauksessa. Käytännössä ainoa ratkaisu, joka kelpasi oli Vestellin biopuhdistaja harmaille vesille ja erillinen umpisäiliö wc-vesille. Nämä pömpelit piti piilottaa pihaan ja tietysti vetää tarvittavat putket talosta. Sinänsä järejstelmä on ihan toimiva, mutta maksaa jonkun verran. Toisaalta, kun on omavarainen vesien suhteen, ei tarvitse maksaa kunnalle liittymä- ja kk-maksujakaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s